Values guide Metsä Group's operations

Metsäjohtajan puumarkkinakatsaus:
Kannamme vastuumme metsistä

Olemme Suomen suurin puunostaja. Siksi kannamme vastuumme myös metsien kasvusta ja hyvinvoinnista. Yhdessä omistajajäsenten kanssa toimimme niin, että heidän metsistään tulee yhä monimuotoisempia ja enemmän hiilidioksidia sitovia.

Suuri osa omistajajäsenistämme on aktiivisia metsänkasvattajia, mikä on metsien hiilensidonnankannalta hyvä asia: hyvin kasvavat metsät sitovat enemmän hiilidioksidia ilmasta. Meillä on tarjota keinoja metsänkasvun lisäämiseen. Avainasioita on olla nopea metsän uudistamisessa, käyttää jalostettuja metsänviljelymateriaaleja, joiden ansiosta koko kiertoajan kasvua saadaan nostettua ja vielä lannoittaa sopivat kohteet. Näin toimien yhdistyvät puuntuotanto ja hiilensidonta – samalla myös taloudellisen kestävyys toteutuu.

Viime aikoina on ollut puhetta siitä, että metsää pitäisi jättää hakkaamatta ja antaa sen jäädä hiilivarastoksi. Jos näin halutaan toimia, hiilivarastoksi pitäisi valita vanhaa rehevää metsää, jolloin sillä olisi vaikutusta myös metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta. Tällaisia kohteita, joilla on selkeästi tärkeitä monimuotoisuusarvoja, metsänomistaja voi tarjota METSOohjelmaan, joka on saanut lisää rahoitusta. Olemme varautuneet metsänomistajien neuvontaan myös suojeluasioissa.

Monimuotoisuutta on syytä lisätä myös talousmetsissä. Tavoitteemme on muun muassa tuplata metsiin jätettävien tekopökkelöiden määrä hehtaarilla, jos se metsänomistajalle sopii, jättää säännönmukaisesti suojatiheikköjä eläimille ja opastaa metsänomistajia kasvattamaan entistä enemmän sekapuustoisia metsiä.

Sekametsäisempään suuntaan ohjaa myös uusin palvelumme, kuusen ja männyn sekaviljely, jota olemme kokeilleet pitkäaikaisesti. Se soveltuu etenkin puolukka-mustikkatyypin metsiin, joissa on suuri hirvituhoriski – näitä metsiä Suomessa on paljon. Ajatus on, että jos hirvet syövät osan männyn taimista, kuuset jäävät vielä kasvamaan.

Sekaviljely on hyvä menetelmä sekä puuntuotannollisesti että metsien terveyden kannalta. Sekaviljeltyyn metsään syntyy luontaisesti myös lehtipuuta täydennykseksi, jolloin sillä on paremmat mahdollisuudet vastustaa erilaisia metsätuholaisia. Niistä kun suurin osa viihtyy omissa puulajeissaan. Jos joku havupuiden tuholainen vie männyt, kuuset jäävät kasvamaan – ja toisin päin.

Puukauppa on tänä vuonna ollut viime vuotta hiljaisempaa, mikä on johtunut sekä kysynnästä että tarjonnasta. Asiakkaamme ovat käyttäneet puuta suunniteltua vähemmän, minkä takia olemme valitettavasti joutuneet supistamaan korjuuta syksyn kelirikkoaikana.

Loppuvuodesta ostamme ennen muuta sulan maan aikana korjattavissa olevia harvennusleimikoita. Talviharvennusleimikoiden oston olemme aloittaneet sopimusasiakkailta. Heidän kauppojensa jälkeen arvioimme, paljonko pystymme puuta tulevana talvena korjaamaan. Siihen vaikuttavat sekä teollisuuden puuntarve että talven korjuuolosuhteet.

Itämeren alueen puumarkkina on kääntynyt ylitarjonnan puolelle. Ensin markkinalle tuli Puolasta myrsky- ja hyönteistuhopuuta, ja nyt sitä tulee Saksasta paljon suuremmalla volyymilla. Tämän seurauksena puun hinta on Baltiassa lähtenyt voimakkaaseen laskuun ja lähestyy normaalia hintatasoa. Ruotsissa kysyntä ja tarjonta ovat tasapainottuneet, mikä on rauhoittanut puumarkkinaa.

Venäjällä puun tarjonta on ollut hyvä. Nähtäväksi jää, millaiset talven korjuuolosuhteet tällä kertaa ovat. Ne vaikuttavat ratkaisevasti siihen, minkälaiset määrät puuta markkinoille tulee.

Joulun lähestyessä moni suuntaa metsäänsä kuusenhakuun. Mikä onkaan parempi paikka irtautua jouluhulinasta ja rauhoittua kuin oma metsä. Nautitaan siitä mahdollisuudesta!

 


Juha Mäntylä

Liiketoimintajohtaja

Metsäliitto Osuuskunta


Julkaistu    Metsä Groupin Viestissä  27.11.2019