Values guide Metsä Group's operations

Puukaupassa piristymisen merkkejä

Alkuvuoden puukaupan vauhti oli selvästi viimevuotista alhaisempaa. Vaikka ostetut puumäärät olivat pienempiä, ne vastasivat asiakkaidemme raaka-ainetarvetta. Lomakauden jälkeen puukaupassa on jo päästy normaalimpaan rytmiin.

Puuntarve oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla pienempi alkuvuoden työtaisteluiden ja koronaviruspandemian aiheuttaman tuotteiden kysynnän heikkenemisen takia. Loppuvuoden tarpeeseen vaikuttavat pandemian takia syksylle siirtyneet sellutehtaiden huoltoseisokit. Toivotaan, että tilanne pysyy sellaisena, että sopimusyrittäjillämme riittää työtä ja toimeentuloa.

Syksyn ostoslistan ykkönen on edelleen sulan maan aikana korjattavissa olevat harvennusleimikot. Talviharvennusten osto on toistaiseksi aika rajallista, sillä niitä jäi viime talvelta korjaamatta hankalien kelien takia. Metsäenergiaa sen sijaan ostamme lähes koko maassa.

Itämeren alueella puukauppa on tasapainottunut. Kysynnän alentumisen lisäksi siihen ovat vaikuttaneet Keski-Euroopan ja Etelä-Ruotsin kaarnakuoriaistuhot. Näyttää siltä, että tuhoalueilta tulee puuta markkinoille vielä pitkään.

Venäjällä toimintamme on lähes normaalia. Venäjä ja Baltian maat ovat meille tärkeitä koivukuitupuun takia. Sitä ei valitettavasti saa kotimaasta riittävästi sellutehtaidemme tarpeisiin.

Metsänviljelykausi onnistui hyvin, sillä pandemiasta huolimatta istuttajia saatiin työmaille riittävästi. Kesä oli kuitenkin osassa maata kuiva, ja siksi on hyvä käydä katsomassa, miten istutusalueiden taimet ovat kuivuudesta selvinneet. Myös metsänhoitotyöt ovat edenneet mainiosti, ja taimikoita on pantu kuntoon oikein urakalla. Omalta metsäasiantuntijalta kannattaa nyt kysyä tarjousta taimikonhoitotöistä, sillä tarjolla on mukava alennus normaaliin hehtaarihintaan.

Metsäverkko-palvelumme uudistui viime kuussa. Uskon, että se palvelee entistä paremmin käyttäjiään ja antaa aiempaa havainnollisempaa tietoa puukaupan ja metsänhoitotöiden suunnitteluun. Siellä on myös uusi Tilakirja-osio, jonka avulla voi seurata oman metsätalouden kannattavuuden kehittymistä. Kannattaa käydä katsomassa, miltä uudistus näyttää.

Turvemaiden metsänkäsittelyn vaikutuksista ravinnekuormitukseen ja hiilitasapainoon saadaan koko ajan lisää tietoa. Ratkaisevaa näyttää olevan vedenpinnan pysyminen – ilman vaihteluita – oikealla tasolla. Puhutaan 30–40 senttimetrin kuivavarasta, joka on puun kasvulle riittävä, mutta joka ei vielä aiheuta maatumisen kautta hiilidioksidipäästöjä.

Turvemaiden kunnostusojitusta pitääkin nyt katsoa uudesta näkökulmasta. Se pitäisi pystyä ajoittamaan aikaisempaa paremmin kunkin metsikkökuvion tilaan ja toimenpiteisiin. Metsänomistajien on jatkossakin hyvä tehdä kunnostusojitukset yhteishankkeina, joissa tulevat toimenpiteet suunnitellaan, vesiensuojeluratkaisut toteutetaan ja laskuojaverkosto avataan. Siihen yksittäinen metsänomistaja voi sitten yhdistää omien turvemaidensa kunnostusta tarvitsevat ojat. Tällaisen laskuojaverkoston tekemiseen olisi syytä saada tukea myös uuden, tulevan kemera-lain aikana, jotta kunnostusojittaminen pysyy hallinnassa.

Turvemaat ovat tärkeitä raaka-ainelähteitä suomalaiselle metsäteollisuudelle. Niiden vuotuinen hakkuupotentiaali on noin 15 miljoonaa kuutiometriä – se vastaa melkein viiden keskikokoisen sellutehtaan puuntarvetta. Turvemaiden metsänkäsittely on taitolaji – toimenpiteet pitää tehdä kannattavasti ja vastuullisesti.

Vapaa-ajallakin ehtii vielä nauttia syksyn kirpeistä päivistä. Metsä tarjoaa nyt runsaasti antimia myös ruokapöytään; sienten ja marjojen poiminta on lisäksi mukavaa liikuntaa.

 


Juha Mäntylä

Liiketoimintajohtaja

Metsäliitto Osuuskunta