Metsä Group uudisti strategiset ja koko konsernia koskevat kestävän kehityksen tavoitteensa keväällä 2019. Vuoteen 2030 ulottuvat tavoitteet kattavat konsernin koko toiminnan ja heijastuvat myös toimitusketjuun.

Kestävän kehityksen tavoitteisiin kuuluu muun muassa metsien hiilinielujen kasvattaminen ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi Metsä Groupin puunhankinnassa ja metsäpalveluissa on suunniteltu ekologisen kestävyyden ohjelma. Ohjelmassa on myös kolmas keskeinen teema, vesiensuojelun parantaminen metsätöissä. Alla kerromme tarkemmin, millä keinoilla toteutamme ekologisen kestävyyden ohjelman tavoitteita käytännön työssämme.

Käymme vuodesta 2022 alkaen läpi omistajajäsenten metsissä sijaitsevat lehdot ja tehostamme neuvontaa niiden hoidossa. Suosittelemme lehdoille ensisijaisesti luonnonhoitoa ja parhaille kohteille vapaaehtoista suojelua. Päätöksen käsittelystä tekee aina metsänomistaja.

Luonnonhoidon suosittelu tarkoittaa, että lehtojen käsittelyssä painotetaan monimuotoisuutta parantavia hoitotoimia puunkasvatuksen sijaan.

Lehtoja on Suomen metsien pinta-alasta vain 1–2 prosenttia, mutta noin 45 prosenttia uhanalaisista metsälajeista elää ensisijaisesti lehdoissa. Kun suosittelemme lehtojen luonnonhoitoa, suuntaamme hoitotoimia sinne, missä niillä on eniten vaikutusta monimuotoisuuteen. Olemme jo aloittaneet henkilökuntamme koulutuksen, jotta he osaavat neuvoa omistajajäseniämme lehtojen hoidossa.

Metsä Group on tehnyt kaksi tekopökkelöä hehtaarille kaikissa hakkuutavoissa syksystä 2016 alkaen. Vuoden 2020 alusta alkaen tekopökkelöiden määrää lisättiin neljään per hehtaari. Kun lehtipuusta tehty tekopökkelö alkaa muutaman vuoden kuluessa lahota, se hyödyttää kolopesijöitä, lahottajia ja hyönteisiä.

Tekopökkelöitä ei lasketa säästöpuiksi. Ne ovat metsänomistajan vapaaehtoinen lisä metsäluonnon hyväksi. Metsänomistajat ovat suhtautuneet tekopökkelöiden tekemiseen positiivisesti, ja vuonna 2020 jo 84 % metsänomistajista antoi luvan tehdä tekopökkelöitä hakkuissa.

Säästöpuilla ja tekopökkelöillä lisätään lahopuun määrää, sillä lahopuu on tärkeää monille uhanalaisille lajeille. Metsässä olisi hyvä olla kooltaan ja lahoamisasteeltaan erilaista lahopuuta sekä pysty- ja maalahopuuta. Tärkeää on myös olemassa olevan lahopuun säästäminen hakkuiden ja metsänhoitotöiden yhteydessä. Tekopökkelöillä lahopuuta yritetään saada lisää nuoriin metsiin, joissa sitä tavallisesti on vähemmän.

Vuoden 2020 alussa aloimme jättää suojatiheikköjä kaikissa metsänhoidon vaiheissa. Suojatiheikön koko on noin aari, ja teemme niitä yhden jokaista alkavaa kolmea hehtaaria kohden. Eri puulajeista koostuva suojatiheikkö on hyvä suojapaikka eläimille. Hyviä kohtia suojatiheiköille ovat esimerkiksi ojien penkat, kivikot, metsikön reunat ja puuston aukkopaikat.

Suojatiheikkö syntyy, kun hakkuita edeltävässä raivauksessa pensaikkoa ja pieniä puita jätetään raivaamatta. Suojatiheikköjä jätetään myös taimikonhoidossa ja nuoren metsän hoidossa, ja jos ne sijoitetaan esim. hankalimpiin paikkoihin, se alentaa myös kustannuksia.

Omistajajäsenille tarjottavassa FSC-luontokohdepalvelussa Metsä Group tarjoaa arvokkaita luontokohteita FSC-ryhmään kuuluville omistajajäsenilleen, joiden tilalta niitä ei löydy.

FSC-metsäsertifiointi edellyttää, että siihen liittyvältä metsätilalta rajataan pysyvästi metsien käytön ulkopuolelle vähintään viisi prosenttia tilan metsämaan pinta-alasta. Jos tilalta ei luontaisesti löydy viittä prosenttia suojelukohteita, metsänomistaja voi valita, suojeleeko hän itse tavallista metsämaata vai osoitetaanko hänen suojeluhehtaarinsa Metsä Groupin tarjoamilta täydennysmailta. Palvelu edistää FSC:n edellyttämän suojelun kohdentumista luonnon kannalta arvokkaimpiin kohteisiin.

Metsäliitto Osuuskunnan FSC-ryhmäsertifikaatin lisenssinumero: FSC-C111942

Metsä Groupilta voi tilata metsänuudistamisen myös männyn ja kuusen sekaviljelynä, jossa uudistusalalle istutetaan kääntömätästyksen jälkeen kuusta ja kylvetään tai istutetaan mäntyä. Kuusta ja mäntyä voidaan tutkitusti kasvattaa yksijaksoisena sekametsänä. Sekametsä on yhden puulajin metsää kestävämpi ja monimuotoisempi sekä kasvaa hyvin.

Menetelmä sopii mustikkatyypin kankaille ja hirvituhoalueilla myös puolukkatyypin kankaille. Se on hyvä valinta myös kuvioille, joiden sisällä viljavuus vaihtelee, koska menetelmän avulla alueen kasvupotentiaali voidaan hyödyntää paremmin. Menetelmä sopii erityisesti alueille, joilla on riski hirvituhoista, mutta se vähentää myös muiden tuhojen riskiä.

Kehitämme jatkuvasti uusia metsänhoidon menetelmiä ja koulutamme henkilöstöämme. METSO-vastaavat meillä on ollut jo yli kymmenen vuotta. Verkostoa on laajennettu ja koulutettu ja siihen kuuluu nyt koko maassa yhteensä 27 henkeä.

Olemme päivittäneet turvemaiden metsänhoidon ohjeita olemassa olevan parhaan tutkimustiedon perusteella. Olemme myös mukana alan yhteisissä tutkimushankkeissa, joissa kehitetään turvemaiden kestävää metsänhoitoa.

Lisäksi kehitämme metsänhoitomenetelmiä hiilinielujen parantamiseksi sekä omaa luonnonhoidon laadun seurantaamme.