Kestävä metsänhoito turvemailla

Turvemaiden metsänhoidosta karttuu uutta tutkimustietoa koko ajan. Olemme päivittäneet turvemaiden metsänhoidon ohjeemme keväällä 2020. Tämä sivu kokoaa yhteen keskeiset asiat. Kehitämme Metsä Groupissa turvemaiden metsänhoitoa jatkossakin niin, että metsätalous niillä on kannattavaa ja toiminnasta aiheutuvat haitat ovat mahdollisimman pienet.

Tavoitteena sopiva vedenkorkeus

Sopiva vedenkorkeus on tärkeää sekä puiden kasvulle että päästöjen vähentämiselle. Puille riittää, että pääosa juurista on veden pinnan yläpuolella. Jos vedenpinta nousee ylemmäs, puiden kasvu heikkenee, märästä turpeesta vapautuu ilmastoa lämmittävää metaania ja humus lähtee liikkeelle. Jos veden pinta painuu alemmas, kuivuva turve hajoaa ja siitä vapautuu ilmastoa lämmittävää hiilidioksidia.

Sopiva vedenkorkeus on 30-40 sentin syvyydellä turpeen pinnasta. Silloin puiden juuret ovat pääosin veden yläpuolella eikä vesi enää haittaa niiden kasvua.

Vinkit sopivan vedenpinnan ylläpitämiseen:

  • Toimivassa ojassa saa olla vettä. Tarkista vedenpinnan taso vanhoissa ojissa loppukesällä, ei kevään tulvahuippujen aikaan.
  • Ojaverkosto toimii, kun vesi on loppukesällä noin 30-40 sentin syvyydessä turpeen pinnasta.
  • Muista: liian tehokas kuivatus ei lisää metsän kasvua.

Kunnostusojitus vain todelliseen tarpeeseen

Values guide Metsä Group's operations

Kunnostusojitusta ei kannata tehdä vain vanhasta tottumuksesta. Kunnostusta tarvitaan, jos vesi seisoo ojissa loppukesän kuivimpinakin aikoina lähellä turpeen pintaa. Uudistushakkuussa, jossa pääosa haihduttavasta puustosta hakataan, tarvitaan usein ainakin osittaista ojien perkausta.

Yllä olevassa kuvassa laskeutusaltaaseen kunnostusojituksen yhteydessä asennettu uppopuusto toimii biologisena veden puhdistamona ja vähentää kiintoainesta, ravinteita ja orgaanista ainesta valumavesistä.

Vinkit kunnostusojitukseen:

  • Arvioi, onko puuston kasvu hiipunut. Onko syy ravinteiden puute vai liian korkea veden taso? Sen jälkeen mietitään, millä se korjataan: riittääkö tuhkalannoitus vai tarvitaanko kunnostusojitus?
  • Jos kunnostusojitus on tarpeen, riittävä ojan syvyys on yleensä 60-80 senttimetriä. Näin vesitason pitäisi jäädä puuston kasvun kannalta hyvään 30-40 senttiin maan pinnasta.
  • Usein riittää, että ojaverkostosta kunnostaa vain osan.

Hyödynnä peitteistä metsänkasvatusta

Values guide Metsä Group's operations

Kasvava puusto haihduttaa vettä. Rehevällä turvemaalla puuston haihdutus pitää vedenpinnan vakaana ja aukkopaikkoihin syntyy luontaisesti uusia taimia. Tällaisilla turvemailla kannattaa hyödyntää peitteistä metsänkasvatusta, jonka menetelmiä ovat kaistalehakkuut sekä poiminta- ja pienaukkohakkuut. Kun vain osa puustosta korjataan kerralla pois, jäljelle jäävä puusto voi silti haihduttaa vettä niin paljon, ettei kunnostusojitusta tarvita lainkaan.

Peitteisessä metsäkasvatuksessa kerralla saatavat hakkuutulot jäävät pienemmiksi kuin uudistushakkuussa, mutta vastaavasti myös istutus- ja taimikonhoitokustannuksia jää pois.

Turvemailla voidaan hyödyntää myös yläharvennusta, joka pidentää metsän kiertoaikaa. Yläharvennuksessa otetaan talteen järeää puustoa ja hyödynnetään mahdollisimman paljon metsän omaa alikasvustoa, kuten yllä olevassa kuvassa on tehty.

Vinkit peitteiseen metsänkasvatukseen:

  • Peitteisessä metsänkasvatuksessa otetaan huomioon metsätalouden kannattavuus sekä ilmasto- ja vesistövaikutukset. Samalla pidetään myös huolta metsäluonnon monimuotoisuudesta ja voidaan pienentää maisemavaikutuksia.
  • Peitteinen metsänkasvatus auttaa pitämään vedenpinnan tasapainossa ja ravinnepäästöt hallinnassa.

Lannoitettu metsä kasvaa ja haihduttaa vettä

Values guide Metsä Group's operations

Turvemaa sisältää usein runsaasti typpeä, mutta puut eivät pysty hyödyntämään sitä fosforin ja kaliumin vähäisyyden takia. Fosforia ja kaliumia voidaan lisätä maaperään tuhkalannoituksella.

Lannoitus kiihdyttää metsän kasvua. Hyväkuntoinen ja kasvava metsä puolestaan haihduttaa entistä enemmän vettä ja pitää maaperän vesitason tasapainossa, jolloin kunnostusojitusta ei välttämättä tarvita. Samalla ravinteita päätyminen ojiin, ympäristöön ja vesistöihin vähenee entisestään.

Esimerkiksi yllä olevan kuvan paksuturpeisen puolukkaturvekankaan männikkö on saatu ripeään kasvuun tuhkalannoituksella. Puusto haihduttaa hyvin vettä, eikä kunnostusojitukselle ole tarvetta.

Vinkit metsälannoitukseen:

  • Paksuturpeisilla turvemailla on usein puutetta fosforista ja kaliumista. Kaliumin puutteen voi havaita kuusten neulasten kellastumisesta.
  • Fosforia ja kaliumia sisältävä puutuhka antaa puustolle jopa vuosikymmeniä kestävän kasvulisän. Ripeästi kasvavat puut pitävät huolta metsämaan riittävästä haihdutuksesta ilman ojitusta.

Ennallistuminen vaalii luontoarvoja

Values guide Metsä Group's operations

Kitukasvuisilla ja ojituksen jälkeenkin vetisillä metsäalueilla voi miettiä vaihtoehtona ennallistumista, jossa metsä jätetään luonnontilaan. Käytännössä metsän annetaan jälleen soistua ja palata asteittain takaisin alkuperäiseen tilaan.

Tätä ennallistumisprosessia voi nopeuttaa poimimalla talteen järeämpää puustoa joko osittain tai kokonaan. Ennallistumista kannattaa harkita varsinkin silloin, kun alue rajoittuu vastaaviin luonnontilassa oleviin maa-alueisiin.

Vinkit metsän ennallistumiseen:

  • Onko suo niin karu, että ojituskaan ei ole aikaansaanut sinne kasvatuskelpoista puustoa?
  • Mikäli vieressä on muita vastaavia alueita, kannattaa niistä muodostaa entistä laajempia ja yhtenäisempiä luontokokonaisuuksia.
  • Rehevillä, hyvin kosteilla kohteilla voidaan harkita aktiivista ennallistamista, jossa ojat tukitaan ja nostetaan siten vedenpintaa.
  • Lisätietoja löytyy esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön Metsonpolku-ohjelmasta sekä ympäristöministeriön Helmi-ohjelmasta.

Tarkka harkinta kannattaa

Values guide Metsä Group's operations

Turvemailla hakkuutulot ovat usein kivennäismaita pienemmät ja metsänhoitokustannukset suuremmat. Lisäksi riskit vesistö- ja kasvihuonepäästöihin ovat kangasmaita suuremmat. Turvemailla tehtävät toimenpiteet tulee suunnitella huolellisesti eri näkökulmat huomioon ottaen, jolloin metsänomistaja voi päättää toimenpiteistä omien tavoitteidensa pohjalta.

Vinkit turvemaan metsänhoitoon

  • Mahdollinen kunnostusojitus on tehtävä aina tarkan harkinnan pohjalta, vain tarpeen mukaan ja koko metsäalueen vesi- ja ravinnetalous huomioiden.
  • Ravinnepuutosalueilla voidaan saada tuhkalannoituksella kunnostusojitusta parempi kuivatusvaikutus.
  • Hyödynnä kasvatuskelpoinen alikasvos, mutta tarvittaessa käytä viljelyä. Olennaista on saada hyväkasvuinen puusto aikaiseksi mahdollisimman nopeasti ja pitää puuton vaihe mahdollisimman lyhyenä.
  • Rehevillä turvemailla voi hyödyntää myös sinne luontaisesti leviävää hieskoivua, joka usein saa seurakseen kuusentaimia.
  • Peitteisellä metsänkasvatuksella haihdutus voi riittää vedenpinnan oikean tason ylläpitämiseen.