Sekaviljely

Männyn ja kuusen sekaviljelyllä saadaan aikaan sekametsiä, jotka ovat yhden puulajin metsiä kestävämpiä ja monimuotoisempia sekä kasvavat hyvin.

Sekaviljely on oiva ratkaisu hirvialueille

Metsä Groupilta voit tilata metsänuudistamisen männyn ja kuusen sekaviljelynä, jossa uudistusalalle kylvetään männyn siemeniä kuusen taimien lomaan. Näin saadaan aikaan metsiä, jotka ovat yhden puulajin metsiä kestävämpiä ja monimuotoisempia. Menetelmä sopii erityisesti alueille, joilla on riski hirvituhoista, ja se vähentää myös muiden tuhojen riskiä.

Kuusen ja männyn sekaviljely voi tuoda helpotusta metsänuudistamiseen alueille, joilla tiheä hirvikanta vaikeuttaa puhtaan männikön viljelyä. Viljelemällä kuusta ja mäntyä yhtä aikaa metsänomistaja voi varmistaa uudistamisen onnistumisen, vaikka hirvet söisivät osan männyntaimista. Pelkästään yhtä puulajia viljelemällä männyllä ei saataisi riittävää tiheyttä, ja puhtaalla kuusikolla kasvu jäisi sekametsää pienemmäksi.

Taimivakka ja siemenpullo mukaan

Values guide Metsä Group's operations

Metsä Groupin tarjoamassa viljelymallissa uudistusala kääntömätästetään, minkä jälkeen alueelle istutetaan kuusta ja kylvetään tai istutetaan mäntyä. Normaalisti kuusia istutetaan 1 000–1 200 kappaletta hehtaarille, ja männyn siementä kylvetään 150 grammaa.

Istuttajalla on taimivakan lisäksi mukanaan siemenpullo, ja hän istuttaa osan mättäistä ja kylvää loput. Mänty on perinteisesti kylvetty äestettyyn tai laikutettuun maahan, mutta kääntömätäs soveltuu hyvin myös männyn kylvöalustaksi. Kustannuksiltaan sekaviljely tulee metsänomistajalle jonkin verran edullisemmaksi kuin jos alueelle istutettaisiin pelkästään kuusen taimia.

Sekaviljelymetsän taimikonhoito ei poikkea tavanomaisesta. Tärkeintä on, että alueelta poistetaan kasvatettavaa puustoa haittaava lehtipuuvesakko. Kuusia ja mäntyjä jätetään hehtaarille 1 800–2 000 kappaletta ja lehtipuustoa mahdollisuuksien mukaan.

Kuusen ja männyt kasvavat samaan tahtiin

Values guide Metsä Group's operations

Tähän asti intoa yksijaksoisen sekametsän viljelyyn on jarruttanut pelko siitä, että eri puulajit kasvavat alussa niin eri tahtiin, ettei sekaviljely onnistu. Luonnonvarakeskuksen uusien tutkimustulosten mukaan kuusi ja mänty kuitenkin kasvavat sekaviljelykohteilla yhtä nopeasti, jos metsä on hoidettu hyvin.

Kasvupaikan ravinteisuus vaihtelee usein saman uudistusalan sisällä. Sekaviljelyn avulla maan kasvupotentiaali saadaan täyteen käyttöön, kun kuvion karuimmilla osilla suositaan mäntyä ja rehevämmillä kuusta. Puiden hyvä kasvu hyödyttää sekä metsätaloutta että ilmastoa.

Sekaviljelyllä vähemmän tuhoja ja enemmän monimuotoisuutta

Values guide Metsä Group's operations

Hirvituhojen lisäksi sekaviljely vähentää myös muita riskejä. Yhden puulajin metsät ovat alttiimpia tuhoille kuin sekametsät. Viime vuosien kaltaisina erittäin kuivina kesinä kuusi kärsii mäntyä helpommin veden puutteesta, mikä heikentää puun kasvua. Tällainen kuusi on myös alttiimpi esimerkiksi hyönteistuhoille, joiden riskiä ilmastonmuutos lisää.

Sekaviljely lisää luonnon monimuotoisuutta, kun metsä perustetaan valmiiksi sekametsäksi ja taimikonhoitojen yhteydessä varmistetaan, että kohteelle jätetään männyn ja kuusen lisäksi riittävästi rauduskoivuja ja muita lehtipuita.