Saat kaikissa puukauppaan ja puun myyntiin liittyvissä asioissa apua Metsä Groupin metsäasiantuntijoilta. Yksinkertaisimmillaan riittää, että tiedät omistamasi metsätilan tai metsätilojen kiinteistötunnukset ja sinulla on ajatus siitä, mitä metsältäsi haluat.
Ostamme suurimman osan puusta pystykaupalla. Pystykauppa tarkoittaa, että me kaadamme puut ja kuljetamme ne metsästä tehtaalle. Osa metsänomistajista haluaa kaataa puut itse. Tällöin puhutaan hankintakaupasta. Hankintakaupassa metsänomistaja vastaa puiden kaatamisesta ja niiden toimittamisesta tienvarteen puutavara-auton noutoa varten.
Halutessasi saat meiltä kokonaistarjouksen sekä puukaupasta että metsänhoitotöistä menoineen ja tuloineen.
Muista bonukset!
Maksamme omistajajäsenille bonusta säännöllisestä puukaupasta ja tarjoamme mahdollisuuden sijoittaa puukauppatuloja Metsäliitto Osuuskunnan A-lisäosuuksiin.
Puukaupan yhteydessä tarjoamme sinulle metsänhoitopalveluitamme, esimerkiksi taimikonhoitoa
(taimikonharvennus ja varhaisperkaus) ja lannoituksia sekä avohakkuun jälkeen maanmuokkauksen, taimien toimituksen ja istutuksen.
Metsä Groupin käyttämän puun määrä kasvaa tulevaisuudessa, ja haluamme kantaa entistäkin vahvemmin vastuuta metsien kestävästä käytöstä. Noudatamme kaikissa hakkuissamme Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion hyvän metsänhoidon suosituksia.
Monimuotoinen metsä on vaalimisen arvoinen rikkaus. Lue lisää talousmetsän luonnonhoidosta täältä. Näkyvin merkki luonnonhoidosta ovat säästöpuut. Säästöpuiden jättämisellä turvataan monelle eliölajille tärkeän lahopuun syntyminen metsiin. Säästöpuista löytyy lisätietoa täältä. Lahopuun hyödyistä voit lukea lisää täältä.
Laho- ja kolopuuta voidaan luoda metsiin myös tekopökkelöillä. Metsä Group on toistaiseksi ainoa puunostaja Suomessa, joka tekee kaikissa hakkuissa kaksi tekopökkelöä hehtaarille. Tekopökkelöitä tehdään vain, jos metsänomistaja antaa siihen luvan. Lue lisää tekopökkelöistä täältä.
Kuusi vinkkiä aktiivisella metsänomistajalle sujuvaan puukauppaan
Aktiivinen metsänomistaja voi itse vaikuttaa puukauppojen sujuvuuteen ja taloudelliseen kannattavuuteen. Kun perusasiat leimikolla ovat kunnossa, saadaan puut yleensä myös nopeammin korjattua.
1. Pidä metsäautotie kunnossa
Hyväkuntoinen ja kantava tie tekee puunkorjuun ja puunkuljetuksen mahdolliseksi myös sulan maan aikaan. Tien varsien kasvustojen niittäminen ja tien pinnan pitäminen kunnossa helpottavat liikennöintiä. Metsätielle tarvitaan myös tilava kääntöpaikka. Jos tiellä ei ole sopivaa kääntöpaikkaa peräkärrylliselle puutavara-autolle, voi sellaisen teettäminen olla järkevää.
Kesäkorjuukelpoisesta leimikosta metsänomistaja saa paremman hinnan kuin vastaavasta talvella korjattavasta kohteesta.
2. Selvitä kulkuoikeudet ja -reitit
Kulkuoikeudet omalle palstalle on hyvä selvittää paitsi puunkorjuuta, myös muuta metsätalous- ja vapaa-ajantoimintaa varten. Tarvittaessa lupaa puiden kuljettamista varten voi kysyä naapurimetsänomistajalta jo puukauppaa suunniteltaessa. Jos kulkuoikeuksista on epäselvyyttä, saa Maanmittauslaitokselta selville virallisen kulkuoikeuden sijainnin. Vanhat kulku-urat ovat usein parhaiten metsänomistajan tiedossa, ja niitä onkin järkevä hyödyntää.
3. Mieti minne puut varastoidaan
Varastopaikka tien varressa vaatii reilusti tilaa, jotta kaikki puutavaralajit saadaan omiin pinoihinsa. Sopivaa varastopaikkaa mahdollisimman kantavalta maalta kannattaa miettiä etukäteen. Varastopaikan suunnittelussa on otettava huomioon se, että sähkölinjojen alle puita ei saa varastoida.
4. Tee leimikosta selkeä kokonaisuus
Metsätila kannattaa jakaa puunkorjuun kannalta tarkoituksenmukaisiin kokonaisuuksiin. Palstasta on järkevämpää laittaa yksi kulma kerralla kuntoon kuin ripotella pieniä käsittelykuvioita ympäri tilaa. Kokonaisuutta suunnitellessa on hyvä ottaa huomioon se, mitkä kuviot ovat korjattavissa sulan maan aikaan, ja mitkä vaativat jäätyneen maan. Metsä Groupin Metsäverkkopalvelu on verraton apuväline leimikkokokonaisuuden suunnittelussa.
5. Huolehdi ennakkoraivauksesta
Mikäli leimikolla on tarvetta raivata korjuuta haittaavaa alikasvospuustoa ennen hakkuuta, sopii ennakkoraivaustyö hyvin aktiivisen metsänomistajan itse tehtäväksi. Jos mahdollista, ennakkoraivaus kannattaa tehdä jo 1–2 vuotta ennen puunkorjuuta, jotta raivattu puusto ehtii talven aikana painua maata vasten.
6. Merkitse erikoiskohteet maastoon tai kartalle
Mikäli leimikolla tai sen välittömässä läheisyydessä on metsänomistajalle arvokkaita luonto- tai muita erikoiskohteita, kannattaa ne merkitä maastoon tai kartalle. Myös vanhoista kaivoista, vesijohdoista tai muista kartassa näkymättömistä kohteista kannattaa vinkata metsäasiantuntijaa. Metsälain määrittelemien arvokkaiden elinympäristöjen, kuten puronvarsien, rajauksesta vastuu on aina viime kädessä hakkuuoikeuden haltijalla.
