Values guide Metsä Group's operations

Viirupöllö on puunkoloissa pesivä lintu, joka hyötyy tekopökkelöistä ja pöllönpöntöistä. Sen poikaset poistuvat pesäkolosta lentokyvyttöminä noin kuukauden ikäisinä, kuten kuvan yksilö on juuri tehnyt.

Metsätöissä otetaan linnut huomioon

Metsä Group uudisti keväällä 2018 ohjeistuksensa siitä, miten linnusto otetaan huomioon puunkorjuussa ja metsänhoitotöissä. Keskeinen tavoite on varmistaa, että toimihenkilöillä ja yrittäjillä on käytössä yhtenäiset toimintamallit ja tieto siitä, miten linnusto voidaan ottaa huomioon metsässä toimittaessa. Metsä Groupilla on aito halu vaikuttaa asiaan positiivisesti.

Monien lintulajien kannat ovat taantuneet maailmanlaajuisesti. Suomessa esimerkiksi hömö- ja töyhtötiaiset ovat vähentyneet merkittävästi. Hakkuissa ja metsänhoitotöissä linnut voidaan ottaa huomioon monella tavalla ja jopa parantaa niiden elinympäristöjä. Esimerkiksi tekopökkelöiden jättämisestä hakkuutyömaalle on Metsä Groupissa tullut nopeasti osa normaalia puunkorjuuta.

Olemme jättäneet lokakuusta 2016 lähtien metsänomistajan suostumuksella tekopökkelöitä hakkuutyömaille. Viime vuonna niitä tehtiin noin 75 prosentilla pystykauppojemme pinta-alasta. Se tarkoittaa yli sataatuhatta potentiaalista pesäpaikkaa linnuille.

Pesintäkausi herkintä aikaa

Linnuston kannalta kesän pesintäkausi on herkintä aikaa. Eteläisessä Suomessa tärkein ajanjakso on toukokuun alusta heinäkuun loppuun, pohjoisessa pari viikkoa myöhemmin. Kesäaikaisissa hakkuissa kohdevalinnalla minimoidaan linnustolle aiheutuva haitta suuntaamalla puunkorjuu kuivahkoille ja kuiville kankaille.

Lintutiheydet ovat suurimpia rehevissä lehtipuuvaltaisissa metsissä ja korpimetsissä. Siksi pyrimme välttämään kesähakkuita tällaisissa kohteissa. Jos niille mennään pesintäaikaan, alue käydään tarkastamassa etukäteen mahdollisten pesintöjen havaitsemiseksi.

Joskus linnun pesäpaikka voi tulla ilmi esimerkiksi ennakkoraivauksen tai hakkuutähteiden keruun yhteydessä. Tällöin pesän ympäristö jätetään käsittelemättä ja merkitään pesäpaikka esimerkiksi kuitunauhoin siten, että pesintä ei häiriinny. Näin ketjun seuraava lenkki, kuten hakkuukoneenkuljettaja tai maanmuokkausyrittäjä, osaa ottaa pesän huomioon.

Pienet teot auttavat

Metsien pinta-alasta käsitellään lintujen pesintäaikaan hyvin pieni osa, mutta metsässä päivittäin toimiville työntekijöille tulee lähes väistämättä joskus eteen tilanne, jossa työmaalta löytyy linnun pesä.
Siksi Metsä Groupissa halutaan, että kaikilla on tieto siitä, kuinka toimia tällaisessa tilanteessa. Hakkuukoneenkuljettaja voi saada viitteitä esimerkiksi haukan pesästä jo leimikolle mennessään, jos emolintu kiertelee konetta huomiota herättävästi.

Hyvä ratkaisu sekä lintujen että metsänomistajan kannalta löytyy yleensä pienistä teoista ja positiivisesta asenteesta. Säästöpuuryhmän sijoittaminen pesäpaikan yhteyteen tai leimikon osan korjuun siirtäminen syksyyn voivat olla toimivia ja edullisia ratkaisuja.