Metsä Group lisää sulan maan hakkuita

Values guide Metsä Group's operations

Miljoonan motin haaste

Metsä Groupin tavoitteena on lisätä sulan maan aikaan tehtäviä harvennushakkuita jopa 50 prosentilla vuoteen 2019 mennessä. Mikko Välikosken tehtävä on löytää urakkaan oikeat lääkkeet.

Metsä Groupin puunkäyttö kasvaa elokuussa 2017 Äänekoskella käynnistetyn biotuotetehtaan myötä noin neljällä miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Puusta ei Suomessa ole pulaa, mutta korjuumäärien kasvaessa on käyttöön otettava uudenlaisia konsteja tasaisen puuhuollon varmistamiseksi.

”Siksi olemme lähteneet kehittämään aktiivisesti etenkin sulan maan aikaan tapahtuvaa puunkorjuuta”, taustoittaa Metsä Groupin Mikko Välikoski.

Metsä Groupissa on käynnissä useita projekteja, joissa etsitään keinoja pystykorjuu- ja hankintapuumäärien kasvattamiseen. Välikosken tehtävänä on koordinoida kokonaisuutta. Vuonna 2019 on sulan maan aikaan tavoitteena korjata harvennusleimikoita yli kolme miljoonaa kuutiometriä - vuonna 2016 niitä korjattiiin noin kaksi miljoonaa kuutiota.

”Merkittävä lisäpotentiaali löytyy juuri sulan maan aikaan tehtävistä harvennushakkuista. Myös puutavaraterminaalien tehokas hyödyntäminen, varantojen hallinta ja hankintapuun vastaanoton uudenlainen jaksottaminen auttavat tavoitteen saavuttamisessa”, Välikoski listaa.

Poppakonsteja ei ole

Korjuumäärien kasvattamiseen ei ole olemassa yksittäistä poppakonstia, vaan Välikosken mukaan kehitystyötä on tehtävä pitkäjänteisesti kaikilla sektoreilla. Samalla varmistetaan, että yrittäjien resurssit, metsänomistajien tavoitteet ja metsäluonto tulevat huomioiduksi aina, kun uusia toimintamalleja otetaan käyttöön.

”Kokeilemalla, kehittämällä ja välittämällä uutta tietämystä eteenpäin voidaan asioita edistää parhaiten. Teemme aktiivista yhteistyötä niin koneyrittäjien, tutkijoiden kuin metsänomistajien kanssa.”

Välikoski uskoo, että sulan maan puunkorjuun yleistymistä ovat jarruttaneet osittain myös metsäalalle syvään juurtuneet asenteet. ”Kuusikoiden kesäaikaiset harvennushakkuut ovat tästä hyvä esimerkki. Ne mielletään edelleen yleisesti talviolosuhteita vaativiksi, vaikka korjuu onnistuu usein jopa paremmin sulan maan aikaan.”

Uudentyyppisestä konekalustosta ja telaratkaisuista on saatu hyviä kokemuksia. Myös työmenetelmiä voidaan kehittää, jotta korjuusta saadaan ympärivuotisempaa.

Uutta kalustoa harvennuksille

Uusia keinoja harvennuksille on etsittävä entistä tarmokkaammin myös leutojen talvien ja venyvien kelirikkokausien vuoksi. ”Lämpimät talvet ovat ennemmin pysyvä kuin ohimenevä ilmiö. Samaan aikaan erilaiset ääri-ilmiöt säiden suhteen ovat lisääntyneet”, Välikoski toteaa.

Sulan maan aikaan tehtävissä harvennushakkuissa suurin haaste on maapohjan kantavuus. Kun maasto on märkää, voi heikko kantavuus muodostua ongelmaksi turvemaiden lisäksi myös hienojakoisilla kivennäismailla.

”Uudentyyppisellä konekalustolla ja telaratkaisuilla on kuitenkin saatu todella hyviä kokemuksia kesäkorjuusta. Usein turvemaaleimikon korjuu onnistuu sopivalla kalustolla kesällä paremmin kuin huonona talvena.”

Esimerkkeinä Välikoski mainitsee ProSilvan tela-alustaiset hakkuu- ja ajokoneet, Ponssen kymmenpyöräisen ajokoneen sekä Koneosapalvelun kehittämän telaratkaisun, jossa käytetään kaivinkoneesta tuttuja telalappuja kantavuuden maksimoimiseksi.

”Myös työmenetelmiä voidaan kehittää. Osa leimikoista voidaan ehkä jatkossa hakata sulan maan aikaan, mutta puut ajetaan vasta talvikelillä. Puiden varastointi piennarteiden varteen odottamaan pakkasia on yksi mahdollisuus.”

Talvileimikoilla ympäri vuoden

Korjuuyrittäjille Metsä Groupin tavoite lisätä sulan maan aikaan tehtävää puunkorjuuta on erittäin tervetullut haaste.

”Toimintamme kannattavuuden kannalta on olennaista, että pystymme työllistämään konekaluston ja työntekijät mahdollisimman täysipainoisesti ympäri vuoden. Voimme nostaa nykyisillä resursseilla tehoja merkittävästi, jos pitkiä seisokkeja ei ole”, Forest-Linna Oy:n yrittäjä Vesa Kärkkäinen sanoo.

Keski-Suomessa Uuraisilla, Saarijärvellä ja Äänekoskella Metsä Groupin alueurakoitsijana toimiva Kärkkäinen on jo ottanut uusia koneratkaisuja ennakkoluulottomasti käyttöön. Yritykseltä löytyy kokemusta ProSilvan tela-alustaisista koneista jo useamman vuoden ajalta. ”Niillä olemme pystyneet tekemään talvikorjuuta vaativia kohteita käytännössä ympäri vuoden. Talvileimikoita ei ole alueellamme rästissä, vaan voisimme tehdä niitä enemmänkin”, Kärkkäinen kertoo.

Lisäksi yhdessä Forest-Linnan ajokoneessa on Koneosapalvelun kehittämät kaivinkoneen telalapuilla varustetut hyvin kantavat telat. ”Niistäkin kokemukset ovat lupaavia. Olemme käyttäneet myös kuusipyöräisen hakkuukoneen ykköspyörissä pyöräteloja. Ne tuovat yllättävän paljon lisää kantavuutta. Tosin hakkuukoneelle kantavuus tuottaa muutenkin harvemmin ongelmia kuin ajokoneelle.”

Kaikissa hakkuissa pyritään aina moitteettomaan korjuujälkeen. Sulan maan aikana tehtävissä hakkuissa suurin haaste on maapohjan kantavuus. Ajouran huolellisella havutuksella maaperän rikkoontuminen voidaan välttää.

Metsänomistajilta positiivista palautetta

Korjuussa onnistumisessa avainasemassa ovat huolellinen suunnittelu sekä kuljettajien ammattitaito. ”Kaikille leimikoille ei tietenkään päästä esimerkiksi kovan sadejakson aikana. Hakkuu- ja ajokoneenkuljettajilta vaaditaan saumatonta yhteistyötä, jotta leimikon olosuhteet otetaan huomioon kaikissa työvaiheissa”, Kärkkäinen painottaa.

Metsänomistajilta on tullut positiivista palautetta korjuujäljestä, kun painumia ei ole syntynyt kosteissakaan paikoissa.

”Sana on kiirinyt metsänomistajien keskuudessa. Tässäkin naapuri teki puukaupat Metsä Groupin kanssa, kun kuuli kalustomme olevan lähettyvillä”, Kärkkäinen sanoo ja osoittaa metsätien varteen leimikon merkiksi ilmestyneitä tuoreita Metsä Groupin kuitunauhoja.

Hankintapuun kysyntä kasvaa

Pystykorjuun kehittämisen lisäksi Metsä Groupissa etsitään keinoja, joiden avulla entistä suurempi osa hankintapuusta saataisiin kuljetettavaksi sulan maan aikaan.

”Perinteisesti hankintapuut ovat tien varressa kevättalvella, jolloin kuljetuspuolella on painetta muutenkin”, Välikoski sanoo.

Myös hankintapuun vastaanottomääriä on tavoitteena nostaa merkittävästi vuoteen 2019 mennessä. Välikoski uskoo, että kuitupuun kysynnän kasvu luo uusia mahdollisuuksia korjuuta omalla kalustollaan tekeville metsätalousyrittäjille.

”Suomessa on aktiivisia metsänomistajia, joilta löytyy hakkuu- ja ajokonekalustoa. Moni heistä korjaa puuta myös toisille metsänomistajille. Tätä kautta hankintapuuerät voisivat muodostua suuremmiksi ja erien luovutusajankohta voidaan suunnitella tarkemmin hankintapuun toimittajan kanssa.”

Joustoa tukkitoimituksiin

Yksi kesäaikaista korjuuta rajoittava tekijä on sahojen kesälomaseisokit. Kun tukkipuuta ei voida toimittaa sahoille, ei sitä myöskään voida katkoa ja kuljettaa tien varteen puun sinistymisriskin vuoksi.

”Pyrimme löytämään tähän haasteeseen uusia ratkaisuja yhdessä puuta käyttävien asiakkaidemme kanssa. Lomia entistä suunnitelmallisemmin jaksottamalla asiaan voidaan ainakin jonkin verran vaikuttaa”, Välikoski arvioi.