Values guide Metsä Group's operations

Taimikonhoitoon kannattaa panostaa

Oikea-aikainen varhaisperkaus varmistaa taimikon nopean alkukehityksen, ja riittävän rohkea taimikon harvennus takaa tuottavan ensiharvennuksen. Kun taimikonhoito on tehty ajallaan, ensiharvennus voidaan tehdä jopa viisi vuotta aikaisemmin ja harvennuskertymäkin on suurempi. Hoidetun metsikön ensiharvennuksessa metsänomistajalle karttuu jo mukavasti puunmyyntituloja.

Taimikon oikea-aikaisen varhaisperkauksen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Siinä vaiheessa varmistetaan havupuiden ripeä kasvu. Varhaisperkauksen tarpeen tunnistaa parhaiten siitä, että havupuita nopeammin kasvaneet lehtipuut varjostavat ja piiskaavat mäntyjen tai kuusten latvoja. Havupuutaimikon varhaisperkaus on ajankohtainen, kun istutetut havupuut ovat noin metrin tai kylvetyt männyt noin puolen metrin mittaisia. Eteläisessä ja keskisessä Suomessa tähän kuluu tavallisesti noin 4–6 vuotta istutuksesta.

Kasvutilaa havupuille

Varhaisperkauksessa taimikosta poistetaan raivaussahalla havupuiden kasvua haittaava lehtipuuvesakko. Tarvittaessa voidaan myös harventaa kylvötuppaita tai poistaa yksittäisiä huonolaatuisia havupuita. Jotta varhaisperkaus tulee tehdyksi oikeaan aikaan, taimikon kehitystä pitää alkuvaiheessa seurata tiiviisti joka kesä. Jo vuoden tai kahden viivästys sekä heikentää havupuiden kasvua että nostaa myöhemmin tehtävien hoitotoimenpiteiden kustannuksia merkittävästi. Jokainen varhaisperkauksessa viivytelty vuosi lisää raivaussahatyön kustannuksia noin kymmenellä
prosentilla.

Varhaisperkaus kannattaa siis tehdä mieluummin aikaisin kuin liian myöhään. Jos lehtipuuta kehittyy taimikkoon runsaasti, voi varhaisperkaus joissain tapauksissa olla järkevää tehdä kaksikin kertaa. Vaikka varhaisperkaus myöhästyisikin, se kuitenkin kannattaa tehdä, koska tappioiden karttuminen loppuu. Jo kertyneitä kasvutappioita ei kuitenkaan saa takaisin.

Kun havupuut saavat varhaisperkauksen ansiosta käyttöönsä lisää valoa, ravinteita ja vettä, nopeutuu puiden kasvu huimasti ja puut voivat venyä pituutta jopa metrin vuodessa. Myös puiden läpimitan kasvu kiihtyy. Luonnonvarakeskuksen tutkimukset ovat osoittaneet, että kuusella läpimitan kasvu lisääntyy 20–30 prosenttia 2–3 vuoden ajan varhaisperkauksen jälkeen, ja todennäköisesti kasvua parantava vaikutus säilyy pidempäänkin. (Uotila ja Saksa 2014).

Tähtäin ensiharvennukseen

Taimikonhoidossa kahden käsittelykerran taktiikka on yleensä kustannustehokkain vaihtoehto. Tämä tarkoittaa, että noin 5–8 vuotta varhaisperkauksen jälkeen on vuorossa taimikon harvennus. Taimikon harvennuksen tavoitteena on harventaa puusto raivaussahalla sellaiseen tiheyteen, että metsä saa kasvaa ensiharvennusvaiheeseen saakka ilman hoitotoimenpiteitä.

Kuusikossa taimikon harvennus on ajankohtainen, kun kasvatettavat puut ovat 3–4 metrin pituisia ja männikössä 4–5 metrin mittaisia. Tässä vaiheessa poistetaan huonolaatuisia, etukasvuisia tai kasvatettavaksi valittujen puiden kanssa kilpailevia puita. Tarvittaessa harvennetaan myös kasvatettavan pääpuulajin taimia. Mahdollisuuksien mukaan taimikkoon pyritään jättämään noin kymmenen prosenttia lehtipuita.

Taimikon harvennuksen jälkeen kuusikon tavoiteltu tiheys on 1 800–2 000 ja männikön 2 000–2 200 runkoa hehtaarilla. Taimikko kannattaa harventaa rohkeasti oikeaan tiheyteen, koska liian tiheässä kasvaessaan puut riukuuntuvat. Tämä heikentää ensiharvennuksen kannattavuutta ja voi lisätä ennakkoraivauksen tarvetta. Omatoiminen metsänomistaja voi raivausvaiheessa kontrolloida tiheyttä ottamalla ympyräkoealoja neljän metrin kepillä. Kertomalla koealalle osuneet taimet 200:lla saadaan selville hehtaaritiheys.

Tutkitusti tuottava investointi

Metsänomistajan voi olla vaikea hahmottaa taimikonhoidon taloudellista kannattavuutta, koska työn tulokset ovat yleensä realisoitavissa rahaksi vasta vuosikymmenten kuluessa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimukset kuitenkin osoittavat selvästi, että taimikonhoitoon kannattaa investoida. Tutkimusten mukaan taimikonhoitoinvestoinnin tuottoprosentti on istutuskuusikoissa noin viisi ja kylvömänniköissä jopa yli kuusi prosenttia.

Taimikonhoidon tulokset konkretisoituvat metsänomistajan kassaan arvokkaampana puustona ja lyhyempänä kiertoaikana. Esimerkiksi Etelä-Suomessa istutuskuusikon on Luken tutkimuksissa havaittu tuottavan taimikonhoidon ansiosta yli 50 prosenttia enemmän tukkipuuta hoitamattomaan metsään verrattuna. Uudistushakkuuvaiheessa se tarkoittaa metsänomistajalle helposti yli 5 000 euroa suurempaa puukauppatiliä hehtaarilta.

Kemera kannustimena

Taimikonhoitotöiden kustannuksiin on mahdollista hakea valtion kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista tukea. Mikäli tukiehdot kohteella täyttyvät, voi kemera-tukea saada taimikon varhaisperkaukseen 160 euroa ja taimikon harvennukseen 230 euroa hehtaarilta. Metsä Groupin asiantuntijat osaavat kertoa tukimahdollisuuksista tarkemmin, ja he myös hoitavat tukihakemusten tekemisen tarvittaessa metsänomistajan puolesta.

Muistathan, että metsänhoitotöiden maksuksi käyvät Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenelle puukaupasta ja metsänhoitotöistä kertyvät bonukset. Metsänhoitotyöt kerryttävät sinulle myös lisää bonusta. Ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi ja pyydä tarjous varhaisperkauksesta tai taimikon harvennuksesta! Tarjouspyynnön voit lähettää suoraan metsäasiantuntijallesi myös Metsäverkon kautta.