Values guide Metsä Group's operations 
 

Terveyslannoitus elvyttää kasvun

Turvemaiden ravinnehäiriöitä korjataan terveyslannoituksella, jossa levitettävä lannoite sisältää fosforia, kaliumia ja tarvittaessa booria. Toisinaan myös kivennäismailla tarvitaan terveyslannoitusta, jos puustoa vaivaa boorin puute.

Ravinnepuutos voidaan usein määrittää silmävaraisesti puuston ulkonäön perusteella. Typen puutteesta kärsivän havupuun neulaset ovat lyhyitä ja kellertäviä. Kaliumin puutoksen aiheuttamat oireet tunnistaa lehtivihreäkadosta, eli kloroosista. Kuusella koko neulanen on kloroottinen, männyllä vain neulasen kärki.

Tarvittaessa metsän ravinnetila selvitetään neulasnäytteiden avulla. Luotettavaa analyysitulosta varten neulaset kerätään marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana. Ravinneanalyyseja tekevät Suomessa muun muassa Eurofins Viljavuuspalvelu Oy ja Suomen Ympäristöpalvelu Oy.

Lannoituksen jälkeen puuston neulasisto elpyy, neulasten määrä kasvaa ja pituus lisääntyy. Tehokkaamman yhteyttämiskoneiston ansiosta puun kasvu paranee. Turvemaiden terveyslannoituksilla puuston kasvu voi jopa kaksin- tai kolminkertaistua.

Turvemaille tuhkaa

Ojitetuilla turvemailla puiden kasvua rajoittaa usein kaliumin ja fosforin puute. Turvemaiden ravinnepuutoksiin paras lannoite on hyvälaatuinen puutuhka, joka sisältää yleensä oikeassa suhteessa kaikkia puiden tarvitsemia ravinteita. Tuhkalannoituksella puuston kasvu saadaan korjattua pitkäksi aikaa, jopa 50 vuodeksi.

Tuhkalannoitus sopii parhaiten puustoisille, paksuturpeisille ja runsastyppisille turvemaille. Aiemmin turvemaat useimmiten kunnostusojitettiin terveyslannoituksen yhteydessä, mutta nykytiedon valossa ojittamisesta ei ole merkittävää hyötyä puuston kasvulle, jos vedenpinta on valmiiksi jo yli 30 senttimetrin syvyydellä maan pinnan tasosta. Tarpeeton kunnostusojitus myös lisää hiilen vapautumista turpeen hajotessa ja aiheuttaa lisäksi riskin vesistövaikutuksien lisääntymiselle.

Puutuhka kiertoon

Levitykseen käytetään sekä rakeistettua että rakeistamatonta tuhkaa. Levitysmäärät riippuvat tuhkan sisältämien ravinteiden määrästä. Fosforia levitetään 40–50 kiloa hehtaarille ja kaliumia 80–100 kiloa. Rakeistamattoman tuhkan kohdalla levitysmäärä on yleensä 4–5 tonnia hehtaarille, rakeistettua tuhkaa levitetään 3–4 tonnia hehtaarille.

Puutuhkan käyttö tukee myös kiertotaloutta. Metsä Group saa lannoitukseen soveltuvaa puutuhkaa  käyttöön omilta laitoksiltaan. Esimerkiksi Äänekoskella sijaitsevan, Metsä Fibren omistaman Äänevoiman tuhkaa on käytetty metsänlannoitukseen jo pitkään.

Turvemaan terveyslannoituksen kustannuksiin voi hakea kemera-tukea. Mikäli hanketta varten on tehty neulasanalyysi, myös analyysikulut hyväksytään kemera-kuluiksi.