From Metsä to the world

Business of the future from northern wood.

Asiakkaamme kertovat

Close

Metsämiesten Säätiö

"Metsämiesten Säätiö on yleishyödyllinen apurahoja jakava säätiö, jonka tehtävänä on metsäalan kehittäminen ja alalla toimivien ihmisten hyvinvoinnin edistäminen. Säätiön sijoitussalkusta noin 5 000 hehtaarin metsäkiinteistöt muodostavat kolmanneksen. Meille metsät ovat osa hajautettua sijoitusomaisuutta. Ostamme, myymme ja jalostamme metsätiloja sekä hoidamme niitä pitkäjänteisesti ja kustannustehokkaasti korkeaan metsien taloudelliseen tuottoon tähdäten.

Kilpailutimme kaikkien metsäkiinteistöjemme hoidon ensimmäistä kertaa vuonna 2011 ja valitsimme kumppaniksemme vähintään seitsemän vuoden sopimusajanjaksoksi Metsä Groupin. Metsäsuunnitelmien saaminen yhteen järjestelmään paransi kokonaiskuvaa metsiemme tuottomahdollisuuksista ja pystyimme kasvattamaan vuotuisia hakkuumääriämme 30 prosenttia.

Olemme seuranneet tarkkaan Metsä Groupin metsänhoitopalveluiden ja puukauppojen hinnoittelua sekä hakkuukohteiden valintaesityksiä metsän tarpeista lähtevinä. Olemme olleet tyytyväisiä tähän toimintaan, samoin sähköisiin palveluihin ja osuussijoitusmahdollisuuksiin, jotka sopivat yhtenä hajautuselementtinä metsien tuoton lisäämiseen. Kumppanuus on myös vapauttanut pienen organisaatiomme työresursseja kustannustehokkaasti muualle".

Toimitusjohtaja Ilari Pirttilä, Metsämiesten Säätiö

Close

Metsänomistaja Veikko Mattila

"Luottamus on sopimusasiakkuuden perusta. Olin jo jonkin aikaa miettinyt, miten pystyisin hoitamaan metsiäni mahdollisimman hyvin, vaikka asun 500 kilometrin päässä niistä.

Hoitosopimus tuntui hyvältä ajatukselta. Metsien hoito on nyt yksissä käsissä, mutta päätösvalta kaikista metsiäni koskevista asioista säilyy minulla. Lisäksi saan erilaisia keskittämisetuja, ja työt metsässä tehdään suunnitellusti ketjussa ja ammattitaitoisesti.

Jokainen sopimus perustuu luottamukseen, niin tämäkin. Etämetsänomistajalle metsäomaisuuden hoitosopimus on oivallinen vaihtoehto".

Laatupäällikkö Veikko Mattila, Lahdessa asuva metsänomistaja

Close

Jyväskylän kaupunki

"Jyväskylän kaupungin omistuksessa on noin 8 400 hehtaaria metsää. Metsät ovat Jyväskylälle merkittävä maltillisen tuoton omaisuuserä ja samalla kaavoituksen reservimaata laajentuvalle kaupungille. 

Asutuksen lähimetsillä sekä ulkoilu- ja virkistysmetsillä on suuri merkitys alueen asukkaille, jotka toivovat hoidettuja, elinvoimaisia ja viihtyisiä metsiä. Asukkaiden toiveita kuuntelevaa ja pienipiirteisempää metsänhoitoa tehdäänkin erityisesti lähimetsissä. Tiedottamista ja vuoropuhelua vaativa metsien hoidon ja puunkorjuun toteutus on pysyvä haaste, johon olemme pystyneet vastaamaan kiitettävästi nykyisen kumppanimme Metsä Groupin kanssa. Metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkuus on luonteva lisäsopimus pitkäaikaisen puukaupan rinnalla. 

Myös kaupungin metsien sertifiointi on hoitunut vaivattomasti, sillä olemme mukana Metsä Groupin PEFC- ja FSC-ryhmäsertifikaateissa". 

Metsäpäällikkö Marko Kemppainen, Jyväskylän kaupunki

Close

Laukaan kunta

"Laukaan kunnalla on metsäomaisuutta noin 2 000 hehtaaria, josta taajamametsien osuus on parisataa hehtaaria. Asukkaita kunnassa on noin 19 000, ja heidän omaisuudestaan tulee pitää hyvää huolta. Metsät halutaan pitää huippukunnossa ja tasaisesti tuottavina. Hakkuutulot ovat vakaata, tasaista ja ennustettavaa tuloa, joten ne lisäävät kunnan vakavaraisuutta. Vaikka metsänhoidon päällimmäinen merkitys on taloudellinen, Laukaassa halutaan edistää myös virkistysmahdollisuuksia, monimuotoisuutta ja luontoarvoja. Lisäksi laadukkaalla ja edistyksellisellä metsänhoidolla on imagollinen merkitys, sillä Laukaa on maaseutumainen kunta Jyvässeudulla.

Päädyimme Metsä Groupin metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaaksi vuonna 2013 tehdyn kilpailutuksen kautta. Samassa yhteydessä liityimme mukaan PEFC-ryhmäsertifiointiin. Nykyinen sopimus on voimassa vuoden 2018 loppuun saakka. Metsänhoitoa tehdään pitkäjänteisesti kunnan tavoitteiden mukaisesti ja asioista puhutaan suoraan, joten olemme olleet erittäin tyytyväisiä sopimukseen. Metsä Groupissa on osaavaa väkeä töissä, ja ammattitaito on vakuuttanut, joten omaa työaikaa on vapautunut muihin asioihin. Uskon, että sopimus on vahvistanut taloudellisten tavoitteiden toteutumista entisestään".

Maankäyttöinsinööri Jarmo Toikka, Laukaan kunta

Close

Metsänomistaja Hilla Penttilä

Suomen suurimpiin lukeutuva kalajokelainen ruokaperunatila pitää Penttilän perheen kiireisenä. Metsäomaisuuden hoitosopimus Metsä Groupin kanssa varmistaa, että tilan metsät hoidetaan mallikkaasti, vaikka yrittäjät eivät itse metsään ehtisikään.

Viime kesänä aurinko ei liiemmin hellinyt hiekkasärkistään tunnettua Kalajokea. Paitsi kotimaan matkailulle, myös paikkakunnan lukuisille perunantuottajille kolea kesä aiheutti päänvaivaa. ”Kesän lämpösumma jäi liian pieneksi perunan optimaalisen kasvun kannalta. Kiireet venyivät pitkälle syksyyn, ja osalla Kalajoen tiloista perunaa nostettiin vielä lokakuun lopulla”, kertoo Hilla Penttilä, yksi Penttilän perunatilan yrittäjistä. Penttilä, 24, pyörittää modernia ja yhdeksän ihmistä ympärivuotisesti työllistävää ruokaperunatilaa Kalajoen Pitkäsenkylällä yhdessä Anne-äidin ja kaksoissiskonsa Helmin kanssa. Perheessä on myös kaksi nuorempaa sisarusta Kalle, 16, ja Elle, 14. 

10 miljoonaa kiloa perunaa 

Penttilän tilalla kasvatetaan vuosittain perunaa 4–5 miljoonaa kiloa. Lisäksi sopimusviljelijät toimittavat Penttilöille perunaa varastoitavaksi, pestäväksi ja pakattavaksi. Kalajokilaakson vanhat merenpohjamaat soveltuvat perunanviljelyyn erinomaisesti. Suosituimpia lajikkeita ovat Puikula sekä uuniperunana maittava Bellarosa. ”Näin satokauden päättyessä varastoissamme on noin 10 miljoonaa kiloa perunaa. Vuoden mittaan toimitamme niitä tukkuihin eri puolelle Suomea. Kaupankäynti pohjautuu pitkäaikaisiin ja luottamuksellisiin asiakassuhteisiin”, parhaillaan agrologi-opintoja monimuotokoulutuksena suorittava Penttilä kuvailee. 

Metsäliittoon liittyminen ei unohdu 

Penttilät liittyivät Metsäliitto Osuuskunnan jäseniksi vuonna 1993. Anne Penttilä muistaa erityisen hyvin ajankohdan, jolloin perheen vuonna 2014 edesmennyt isä Antero Penttilä sopi jäsenyydestä. ”Minä odotin tyttöjä ja olin jo synnytysosastolla Oulussa, kun Antero oli vielä täällä kotona kirjoittamassa jäsenpapereita Metsäliiton edustajan kanssa. Ehdin jo soittaa kotiin, että kuinka tärkeitä ne paperit oikein ovat. Lopulta Antero ehti onneksi mukaan synnytykseen”, hän muistelee hymyssä suin. Nykyisin perheen noin 150 hehtaarin metsäomaisuuden hoidosta päävastuun kantaa Hilla Penttilä.”Minulla on luontaista kiinnostusta metsäasioihin, joten tämä tuntui hyvältä ratkaisulta. Ja kuuluuhan agrologiopintoihinkin jonkin verran metsätaloutta.” Yhä useammin Penttilä suuntaa omaan metsään vapaa-ajallakin. ”Omistamme yhdessä mieheni kanssa kaksivuotiaan suomenajokoira Sumun, jota opetamme parhaillaan jäniksen jäljille”, myös keeshond-rotuisia koiria omistava Penttilä kertoo. 


Metsistämme huolehditaan hyvin 

Yritystoiminta, opiskelu ja harrastukset täyttävät Hilla Penttilän kalenterin niin tiiviisti, että perhe luottaa metsäasioissa vahvasti Metsä Groupin apuun. Yhteyshenkilönä toimi pitkään metsäasiantuntija Esko Ylikangas, ja nyt reilun vuoden ajan metsäomaisuudenhoidon asiantuntija Ari Hylkilä.”Minulle sopii erinomaisesti, että ammattilaiset pohtivat ja suunnittelevat metsässä tarvittavat toimenpiteet puolestamme. Tekemistä niissä varmasti riittää”, Penttilä sanoo. Viime aikoina Penttilöiden karuista kallioista viljaviin notkanteisiin vaihtelevilla metsämailla on tehty Metsä Groupin toimesta niin taimikonhoitotöitä kuin harvennus- ja uudistushakkuitakin. Hylkilä tekee etsänhoitosopimusasiakkaille vuosittain selkeän esityksen tulevan vuoden toimenpiteistä tulo- ja menoarvioineen. ”Paitsi että teen esitykset toimenpiteistä, pyrin myös kertomaan kattavasti ehdotusten taustoista. Asiakas on aina se, joka tekee lopulliset päätökset”, Hylkilä painottaa. ”Me olemme olleet yhteistyöhön tyytyväisiä. Kun viime kesänä kiersimme metsässä Arin kanssa, niin minulle tuli aidosti sellainen olo, että metsistämme todella huolehditaan hyvin”, Penttilä sanoo. 

Metsäverkko aina taskussa 

Penttilöiden tavoitteena on hoitaa metsäomaisuuttaan siten, että metsän tuotto säilyy hyvänä ja tasaisena. Tarvittavat metsänhoitotoimet pyritään rahoittamaan puukauppatuloilla. Lopulta metsätaloudessa parhaan tuoton takaavat samat keinot kuin muussakin yritystoiminnassa. Penttilä ja Hylkilä summaavat, että suunnitelmallisuus, ennakointi ja pitkäjänteinen yhteistyö luotettavien yhteistyökumppaneiden kanssa auttavat pitkälle.
Käytännön yhteistyössä erinomaiseksi työkaluksi on osoittautunut Metsä Groupin Metsäverkko-palvelu. ”Minulla on koirankin kanssa metsässä liikkuessani Metsäverkko-mobiili auki puhelimessani. Näin tilat tulevat tutuiksi ja palveluun voi tallentaa metsäkuvioille myös kuvia ja muistiinpanoja”, Penttilä sanoo. ”Kun Arikin näkee samat tiedot, on asioista helppo vaihtaa ajatuksia.” ”Vielä kun koiran tutkapannan saisi linkitettyä Metsäverkkoon”, Penttilä ehdottaa nauraen.


Close

Metsänomistaja Jarmo Heinonen

​Kelpaa katsella

Kelikin toki vaikutti hyvään korjuujälkeen, kun kuusikon harvennus osui syksyn ainoalle kuivalle viikolle. Oman kylän motokuski teki huolellisen työn, havutti ajouran, noudatti ohjeita, otti huomioon pellon reunat ja tekipä myös aukon, kun paikoin oli isoja puita. Yhdessä tutkittiin, miten tällainen järeämpi harvennus parhaiten tehtäisiin ja katsottiin ajourat, joita myöten puut saadaan metsästä ilman painaumia.

Olen Metsäliitto Osuuskunnan jäsen. Isän jäsenyyden jatkona yhteistyö on sujunut hyvin viimeiset 40 vuotta. Oman metsäasiantuntijani, Palmin Karin kanssa ollaan tehty kauppaa 20 vuotta. Minulla katkotut kuuset jatkavat kasvuaan A-lisäosuuksissa. Niistä saa hyvän lisän puukaupparahojen päälle.


Close

Maatalousyrittäjät Heikki ja Elina Kinnunen

Saamme yhteistyöstä asiantuntijuutta käyttöömme


Suomenlapinkoira Muro tervehtii vieraita iloisesti Heikki ja Elina Kinnusen pihattonavetassa Kautian tilalla Viitasaarella. Nelikuinen pentu opettelee paimenkoiran tapoja haukahdellen varovaisesti vasikoille, mutta isompien lehmien jaloista se pysyttelee viisaasti kauempana. 

Heikki ja Elina Kinnunen käsittelevät tilan 70 lypsävää lehmää ja nuorkarjaa huomattavasti tottuneimmin ottein, vaikka he isännöivät tilaa vasta ensimmäistä vuottaan. Tilalla tehtiin vuoden alussa sukupolvenvaihdos. Tilan työt olivat jo entuudestaan kumpaisellekin tuttuja, sillä he olivat
työskennelleet siellä jo kahden vuoden ajan. Pariskunta tapasi toisensa Mustialassa agrologiopintojen parissa. 

Perinteikäs Kautian tila sijaitsee Niinilahden kylällä nelostien varressa, Keitele-järven rannalla. Maatalouden työt pitävät uudet yrittäjät kiireisinä läpi vuoden, ja tekemistä riittää edelleen myös Heikin Pekka-isälle.

”Vanhempani investoivat viisaasti vuonna 2009 uuteen navettaan, mikä turvasi meille jatkamisen mahdollisuudet karjatalouden parissa. Myös tilan metsiä on hoidettu pitkäjänteisesti, joten tulevaisuuteen on nyt helppo satsata”, Heikki Kinnunen kiittää edeltäjiään. 

Metsänhoitosopimus takaa suunnitelmallisuuden

Kinnuselle oli alusta saakka selvää, että yrittäjien omat resurssit eivät käytännössä riitä tilan noin 160 hehtaarin metsäomaisuuden hoitoon. 

”Mietimme yhdessä isän kanssa, miten lähdemme viemään tilan metsätaloutta eteenpäin. Tulimme siihen tulokseen, että Metsä Group on tulevaisuuden tekijä, jonka kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä”, Kinnunen sanoo.

”Keskitämme oman osaamisemme maataloustuotannon kehittämiseen. Haluan tietysti olla perillä ja päättää siitä, mitä metsässä milloinkin tehdään ja miksi, mutta töiden suunnittelu ja toteutus on Metsä Groupin vastuulla. Siksi solmimme saman tien metsäomaisuuden hoitosopimuksen.”

Kinnunen uskoo ratkaisun varmistavan tilan metsätalouden suunnitelmallisen kehittämisen. ”Saamme käyttöömme asiantuntijuutta ja varmistamme, että työt metsässä tulevat tehtyä ajallaan”, hän perustelee. Ratkaisuun vaikutti sekin, että Äänekoskelle, vain puolen tunnin ajomatkan päähän Kautian tilasta, rakennettiin Metsä Groupin biotuotetehdas. ”Metsätalouden tulevaisuuteen ja puun hyvään kysyntään on nyt helppo uskoa, etenkin kun puusta kehitetään koko ajan uusia tuotteita.”

Uutta näkemystä metsäasioihin ammattilaisen kanssa

Kinnunen perehtyi viime keväänä tilan metsiin perusteellisesti yhdessä Metsä Groupin paikallisen metsäasiantuntijan Timo Paanasen kanssa. 

”Liikun paljon metsissä metsästysharrastuksen parissa, mutta ammattilaisen kanssa metsäasioihin syntyy uudenlainen näkemys. Teimme Timon kanssa suunnitelman siitä, miten metsän kasvua ja tuottoa lähdetään yhdessä kehittämään. Hänen kanssaan on ollut tosi helppoa asioida.”
Viime kesänä metsissä tehtiin runsaasti harvennushakkuita ja taimikonhoitotöitä. Heikkokasvuinen koivikko uudistettiin ja tilalle istutettiin kuusentaimet. Harvennushakkuiden osalta työt jatkuvat tänä talvena.