Values guide Metsä Group's operations 
 

270 miljoonaa puuntainta vuosikymmenessä

Olemme istuttaneet metsänomistajien kanssa 270 miljoonaa puuntainta vuosina 2010–2020. Alkaneen istutuskauden aikana määrä kasvaa yli 35 miljoonalla taimella. Kevät on operaatioesimies Niko Teikarin kiireisintä aikaa, sillä hän ja kaksi muuta operaatioesimiestä vastaavat siitä, että Seinäjoen hankintapiirin lähes kolme miljoonaa puuntainta tulee jaetuiksi metsuriyrittäjille ja itse taimet istuttaville metsänomistajille. Ensimmäiset taimierät toimitettiin heti vapun jälkeen.

Teikari huolehtii myös siitä, että niin sanotun kuuman uudistusketjun haluavien metsänomistajien työmailla ehditään tehdä viime talven hakkuun jälkeen maanmuokkaus ennen istutusta. ”Valtaosa odottaa kuitenkin seuraavan vuoden kevääseen.”

Metsä Group toimittaa metsänuudistamiseen puulajeja, joita Suomen luonnossa kasvaa luontaisesti: kuusta, mäntyä ja koivua – valtaosa on kuusta. Taimien lisäksi 10 vuodessa on toimitettu 9 000 kiloa männyn siemeniä. Se tarkoittaa yli miljardia siementä, joista on laskettu taimikonhoidon jälkeen syntyneen 60 miljoonaa mäntyä. Tälle vuodelle metsänomistajat ovat tilanneet tuhat kiloa siemeniä. ”Metsänomistajille tarjotaan myös sekaviljelyn mahdollisuutta siihen soveltuville kohteille. Tällöin kuusen taimien lisäksi metsänomistajalle toimitetaan myös männyn taimia tai siemeniä”, Teikari kertoo.

Operaatioesimiehillä on apunaan kesäharjoittelijoita, jotka hyvissä ajoin huhtikuussa ottivat yhteyttä metsänomistajiin, joille taimia oli tulossa. He sopivat muun muassa, milloin ja mille taimiterminaalille taimet tilataan. ”Metsänomistaja voi hakea taimet terminaalistamme, jossa ne luovutetaan koronatoimet huomioon ottaen. Tarvittaessa toimitamme taimet myös suoraan metsänomistajan osoittamaan paikkaan.”

Onnistunut istutus

”Onnistuneen istutuksen edellytykset ovat laadukas maanmuokkaus, kohteen mukaiset taimet, toimiva taimihuolto ja oikeaoppisesti tehty istutus”, Teikari summaa. ”Taimia pitää säilyttää ja käsitellä koko toimitusketjun ajan niin, että ne pysyvät elinvoimaisina.”

”Kevättaimet ovat pääasiassa pakastetaimia, joiden pitää sulaa ennen istutusta. Keleistä riippuen sulaminen kestää parista päivästä yli viikkoonkin. Taimiterminaalilla avaamme aina taimilaatikoiden ilmareiät, ja annamme taimien sulaa varjoisassa paikassa. Samoin on syytä tehdä metsänomistajan, jolle taimet toimitamme.”

Teikarin mukaan parasta olisi, jos taimet istuttaisiin heti sulamisen jälkeen. Jollei se onnistu, kokonaan yläosasta avatut taimilaatikot pitää tuoda päivänvaloon ja huolehtia niiden kastelusta. ”Istutettavan taimen pitää olla niin kostea, että paakusta tirahtaa vesi, kun sitä vähän puristaa.”

Paras paikka mättää korkeimmalla kohdalla

”Jos istutusalue on mätästetty, taimi istutetaan mättään korkeimmalle paikalle, ja jos se on laikutettu, laikun korkeimpaan kohtaan”, Teikari neuvoo. ”Tukkimiehentäin tuhoilta välttyy paremmin, jos taimen ympärille jää 15 senttiä kivennäismaata joka puolelle – se kun ei mielellään liiku paljaalla kivennäismaalla.”

”Nyrkkisääntönä voi sanoa, että paakun päällä pitää olla maata 2–5 senttiä, kuitenkin niin, että suoraan istutetun taimen versosta puolet jää näkyviin”, Teikari opastaa. ”Liian lähelle pintaa jäävät taimet saattavat kuivua tai rouste eli pintarouta voi nostaa ne ylös. Mätäs pitää tietysti tiivistää jalalla painellen taimen ympärille.”

Myös istutustiheyttä kannattaa seurata. Se onnistuu Teikarin mukaan kätevästi neljän metrin pituisella onkivavalla tai vaikka narunpätkällä. ”Neljän metrin säteiselle ympyräkoealalle pitäisi jäädä männyn istutuksella noin kymmenen, kuusen noin yhdeksän ja koivun istutuksella noin kahdeksan tainta.”


Juttu on julkaistu Metsä Groupin Viestin numerossa 2/2021. Teksti: Sirkku Vanhatalo