Values guide Metsä Group's operations 
 

Huipputaimen kehitys alkaa petrimaljalla

Solukkolisäyksellä voidaan monistaa taimia, jotka kasvavat nykyistä nopeammin ja ovat kestävämpiä tauteja vastaan. Metsänviljelijät joutuvat kuitenkin odottamaan vielä pari vuotta, ennen kuin solukkotaimia on laajemmin saatavilla.

Kuusen siemenalkioita monistamalla on mahdollista tuottaa taimia, jotka kasvavat merkittävästi nopeammin kuin nykyisin käytössä olevat jalostetut taimet ja jotka lisäksi ovat kestävämpiä erilaisia taudinaiheuttajia vastaan”, Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Tuija Aronen sanoo. Aronen on metsäbiotekniikan tutkija ja tutkii työkseen siemenalkioiden monistamiseen perustuvan solukkolisäyksen menetelmiä. ”Solukkolisäys tarkoittaa halutunlaisen aineiston monistamista. Yhdestä siemenestä saadaan sen avulla useita alkioita, jotka voidaan idättää sirkkataimiksi.”

Menetelmässä vihreä käpy avataan ja sen sisältä poimitaan kehittymässä olevat siemenet. Siemenistä kerätään siemenalkiot, jotka laitetaan kasvamaan ravintoalustalle. Ravintoalustalla siemenalkiot kasvattavat alkiontuottokykyistä solukkoa, joka kasvihormonien avulla kypsytetään kasvullisiksi alkioiksi. Seuraavaksi alkiot idätetään pieniksi sirkkataimiksi, jotka siirretään kasvamaan kasvihuoneeseen.  ”Se, minkä luonto tekee siemenen sisällä, tehdäänkin petrimaljalla.”

Juurikäävälle kestävämpiä taimia

Kuusella monet kasvua ja taudinkestävyyttä säätelevät ominaisuudet ovat perinnöllisiä. Solukkolisäys tekee mahdolliseksi sen, että metsänviljelyyn valitaan juuri halutunlaiset yksilöt. Esimerkkinä Aronen mainitsee kasvurytmin. ”Osa kuusista aloittaa kasvun aikaisin keväällä, jolloin ne ovat alttiita keväthallalle. Jos lisäämme yksilöitä, jotka aloittavat kasvunsa myöhemmin, hallankestävyys paranee.”

Ruotsissa on saatu viitteitä siitä, että kuusen juurikäävän kestävyyttä voidaan parantaa valitsemalla tietynlaisen perimän omaavia puita. Arosen mukaan kotimainen tutkimus aiheesta on meneillään, ja hän pitää naapurimaan tuloksia lupaavina. ”Perimä ei tehnyt kuusista täysin kestäviä mutta kestävämpiä.”

Metsän monimuotoisuus pitää säilyttää

Vaikka solukkolisäyksen avulla haluttu perimä voidaan monistaa, tarkoitus ei ole tuottaa yhtä kloonia olevia metsiä vaan lisättäväksi valitaan vuosittain suuri joukko eri puiden jälkeläisiä. ”Suomessa myös laki säätelee solukkolisättävän aineiston monimuotoisuutta ja määrää. Riittävän laaja monimuotoisuus turvaa metsänviljelyn onnistumisen.”

Aronen korostaa, että solukkolisäyksellä monistetaan ainoastaan niitä ominaisuuksia, jotka puulla on luontaisesti. ”Kyse ei ole geenimanipuloinnista. Ominaisuuksia ei tuoda puuhun ulkopuolelta.”

Automaatio etenee vaiheittain

Vielä toistaiseksi solukkolisäyksen työvaiheet tehdään käsityönä. Jotta solukkolisättyjä taimia voitaisiin tuottaa riittävän edullisesti, tarvitaan automatiikkaa. Sitä kehitetään parhaillaan yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa.

”Oma visioni on, että automaatio etenee vaiheittain. Ensin käyttöön tulee ihmisen ohjaama robotti, sitten itsenäisempi robotti ja lopuksi täysin automaattinen järjestelmä. Ensimmäinen taimien koulimiseen käytettävä prototyyppi on valmisteilla. Uskon, että kehitystä tapahtuu lähivuosina.”


Teksti on lyhennelmä jutusta, joka on julkaistu Metsä Groupin Viestin numerossa 3/2019.

Katso myös