Values guide Metsä Group's operations 
 

Karkuaho sai uudet omistajat

Pudasjärveläisen Pikkuahon perhe teki metsätilan sukupolvenvaihdoksen Metsä Groupin palvelun avulla. Kymmenen vuoden jahkaaminen oli turhaa, sillä metsät siirtyivät uusille omistajille sutjakammin kuin Pikkuahot olivat ajatelleet.

Pohjois-Pohjanmaan Pudasjärvellä asuvalla Paavo Pikkuaholla ja hänen pojallaan Sampolla on nyt yksi huoli vähemmän. Metsäasiat ovat järjestyksessä viimeinkin.

Pikkuaho oli puhunut poikiensa Sampon, Sami-Pekan ja Petrin kanssa perheen metsien sukupolvenvaihdoksesta jo kymmenen vuoden ajan, mutta asia oli aina jäänyt. Loppukesällä 2018 prosessi nytkähti viimein eteenpäin. Siitä on kiittäminen pitkään yhteistyötä Pikkuahojen kanssa tehnyttä Metsä Groupin metsäasiantuntijaa, joka oli keskustellut perheen kanssa useaan kertaan sukupolvenvaihdoksesta. Lopulta hän ehdotti Sampo Pikkuaholle, että voisi välittää hänen yhteystiedot Metsä Groupin sukupolvenvaihdosasiantuntija Markku Juusolle.

Juuso otti yhteyttä Pikkuahoihin. Neljän kuukauden keskustelujen, järjestelyjen ja sähköpostivaihdon jälkeen Karkuahon metsät olivat poikien yhteisen metsäyhtymän hoidossa. Paavo Pikkuahon mukaan hankalinta koko hommassa oli liikkeelle lähtö. Sampo Pikkuaho on samaa mieltä.

Näin se tehdään

”Tämä oli vaivattomampaa kuin luulin”, uusi metsänomistaja sanoo ja kiittelee Juuson asiantuntemusta asiassa. Kun puikoissa oli ammattilainen, ei tarvinnut pelätä, mikä lappu on unohtunut täyttää ja mikä asia jäänyt huomiotta.

Sukupolvenvaihdospalvelun marssijärjestys on kutakuinkin seuraava. Ensin Metsä Groupin metsäasiantuntija arvioi tilan arvon. Luovutettava varallisuus voi olla melkein mitä tahansa: metsää, maatalouskiinteistöjä, koneita, turvetuotantoalueita, rakennuksia, osakkeita tai arvo-osuuksia.

Arvioinnin jälkeen käydään läpi erilaiset vaihtoehdot, kuten kauppa tai lahja tai niiden yhdistelmä. Samalla ennakoidaan veroseuraamukset ja haetaan järkevintä, kuhunkin tilanteeseen parasta ratkaisua. Lopuksi sukupolvenvaihdosasiantuntija auttaa uutta omistajaa lainhuudatuksissa, y-tunnuksen hankkimisessa ja alv-rekisteriin liittymisessä.

Pikkuahot päätyivät kauppaan, tai kuten Juuso asian ilmaisee ”alihintaiseen luovutukseen, jossa lahjaa ei syntynyt”.  Vaikka metsäomaisuus vaihtoi omistajaa markkinahintaa halvemmalla, noin neljänsadan hehtaarin kokoinen, ei irronnut ilmaiseksi. Nuoren polven onneksi metsää ei kuitenkaan tarvitse maksaa heti, vaan kauppa tehtiin osamaksulla.

Edullinen palvelu

Sampo Pikkuahon mukaan Metsä Groupin sukupolvenvaihdospalvelu oli palveluna edullisempi kuin hän oli ajatellut. Sitä paitsi kustannukset oli mahdollista laittaa verotuksessa vähennyksiin.

Markku Juuso sanookin, että asiakkaat pitävät palvelua harvoin kalliina. ”Hintahaarukka liikkuu tapauksen vaativuudesta riippuen muutamasta satasesta joihinkin tuhansiin euroihin.” Pikkuahojen sukupolvenvaihdos oli selkeä ja helppo, joten hintakaan ei noussut korkeaksi. Kaikki saivat saman osuuden, tilaa ei tarvinnut ryhtyä jakamaan ja osapuolet ovat väleissä keskenään.

Metsä Groupin sukupolvenvaihdospalvelun hinta pysyy maltillisena siksikin, että toiminta on konsernille vain lisäpalvelu, jonka ei tarvitse tuottaa voittoa. Juuson mukaan yhtiön kannalta tärkeintä on saada asiakkuus säilymään myös uuden omistajapolven kanssa.

Metsät säilyneet yhtenäisinä

Miehet tutkivat sohvapöydän ääressä Metsäverkosta tulostettuja karttoja. He kiittelevät metsien yhtenäisyyttä. Liian usein metsätilat ovat pieninä sirpaleina, jotka hankaloittavat käyttöä. Juuson silmiin pistää metsä- ja penkkateiden lonkerot, jotka ovat hänen mukaansa metsätaloutta ajatellen hyvin suunniteltuja. Metsäasiantuntija Marko Nikula kehuu tilan kehitysluokkajakaumaa, joka takaa tasaiset metsätulot tulevaisuudessa.

Pikkuahojen sukupolvenvaihdoksessa isä luovutti metsät noin viisikymppisille pojilleen. Juuson mukaan saajapuolen ikäjakauma on keskikastia. Silti hyvin usein sukupolvenvaihdos venyy vanhalle iälle. ”On melko tavallinen tarina, että eläkeläiset ottavat eläkeläisiltä vastaan metsiä.”

Syitä on monia. Usein tunneside metsiin on vahva. Metsien ajatellaan olevan vanhuuden turva ja Juuson mukaan on tavallista, että niiden arvo nähdään usein paljon suurempana kuin ne taloudellisesta näkökulmasta ovat. Monesti lopullinen kimmoke järjestää sukupolvenvaihdos syntyy läheisen kuolemasta tai oman terveyden järkkymisestä. Silloin ihmiset ikään kuin havahtuvat, että he eivät olekaan kuolemattomia.

Dramatiikkaa ei tarvittu

Pikkuahojen tapauksessa metsiä ei pantattu eikä asian edistämiseen tarvittu dramatiikkaa. Nuoret päästettiin puikkoihin, koska se oli kaikkein järkevintä. Päätöstä helpotti sekin, että isä tietää paikkakunnalla asuvan Sampon olevan hyvä ja aktiivinen jatkaja tilalle. Siitä huolimatta Paavo Pikkuaho on saanut totutella kevään ajan siihen, ettei hänellä ole enää metsää. ”Olen maaton mies nyt”, hän virnistää eikä vaikuta olevan pahoillaan.


Teksti on lyhennelmä jutusta, joka on julkaistu kokonaisuudessaan Metsä Groupin Viestin numerossa 2/2019.