Values guide Metsä Group's operations 
 

Nykyinen kemera-laki siirtyy jatkoajalle

Nykyinen kestävän metsätalouden rahoituslaki (kemera) on saanut jatkoaikaa vuoden 2023 loppuun saakka, eikä lakiin tule vuodenvaihteessa muutoksia. Jatkoaika ei aiheuta katkosta kemera-hankkeiden käsittelyssä. ”Hallituksen esitys on viety eduskuntaan budjettilakina, joka astuu voimaan 31. joulukuuta. Nykyinen laki on voimassa niin ikään 31. päivään asti, joten rahoituspäätöksiä voidaan tehdä keskeytyksettä”, maa- ja metsätalousministeriön johtava asiantuntija Niina Riissanen kertoo.

Kemera-varoin tuettavat työhankkeet ja rahoitustasot säilyvät ennallaan. Rahoituspäätöksiä voidaan tehdä vuoden 2023 loppuun ja myönnettyjä tukia maksaa vuoden 2026 loppuun asti.

Tavoitteena tasapuolinen lakiesitys

Uutta kemera-lakia valmistellaan paraikaa maa- ja metsätalousministeriön asettamassa työryhmässä. Suunnittelun pohjana ovat hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet aktiivisen ja oikea-aikaisen metsänhoidon, hiilensidonnan ja luonnon monimuotoisuuden tukemisesta sekä kansallinen metsästrategia 2025. Strategian tavoitteena on tukea metsien aktiivista, taloudellista, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää ja monipuolista käyttöä.

Riissasen mukaan työryhmässä on käyty paljon keskustelua siitä, miten tavoitteet otetaan tasapuolisesti huomioon. Näkemyseroja on ollut esimerkiksi sen suhteen, miten suuri osa kemera-varoista tulisi suunnata metsänhoidollisten ja miten suuri osa luonnonhoidollisten hankkeiden tukemiseen. ”Työryhmä ei ole ollut yksimielinen, mutta tavoitteena on lakiesitys, joka tyydyttää kaikkia.”

Suometsien hoito tapetilla

Yksi työryhmää puhuttanut aihe on suometsät ja niiden hoito. Suomen metsätalousmaasta kolmannes on turvemaita. Turvemailla kasvaa noin neljännes maamme vuotuisesta metsien kokonaiskasvusta eli 25 miljoonaa kuutiota. Merkittävä osa 1950–60-luvuilla ojitetuista suometsistä on tulossa uudistusikään.

Alueellisesti suometsien puuntuotannollinen merkitys voi olla suuri, esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa 37 prosenttia metsämaasta on ojitettua turvemaata.

Ilmastonäkökulmasta suometsien käyttö ei ole ongelmatonta, sillä hakkuiden, maanmuokkauksen ja ojien perkauksen yhteydessä tapahtuva pohjavedenpinnan vaihtelu lisää kasvihuonekaasujen vapautumista ilmakehään. ”Suometsien käsittelyyn liittyvää uutta tutkimusta tulee paljon, ja työryhmä on pohtinut, miten suometsien hoitoa voidaan edistää”, Riissanen sanoo.

De minimis -tukea harkitaan

Nykyinen kemera edellyttää ennakkosuunnittelua myös pienten hankkeiden kohdalla. Työryhmän tavoitteena on purkaa hankkeiden vaatimaa byrokratiaa, mikä keventäisi lakia sekä hallinnoinnin että metsänomistajan kannalta.

Yksi tie kohti keveämpää kemeraa on siirtää osa hankkeista de minimis -tuen eli vähämerkityksellisen tuen piiriin. ”De minimis -tuen etuna on, että sen etukäteishakemisesta voidaan luopua. Sen haittana kuitenkin on se, että tukea voidaan myöntää hakijalle kolmen vuoden aikana yhteensä korkeintaan 200 000 euroa”, Riissanen sanoo.

Tukeen lasketaan kaikki saman saajan de minimis -tuet, mikä tarkoittaa, että tukiraja saattaa tulla vastaan esimerkiksi niiden maa- ja metsätalousyrittäjien kohdalla, jotka ovat saaneet de minimis -tukea maatalouden investointeihin. Keskivertometsänomistajalle tukiraja ei Riissasen mukaan aiheuta ongelmia. ”Tukikaton ei pitäisi nähdäksemme täyttyä kuin yksittäisissä tapauksissa.”

Alkuperäinen juttu on julkaistu Metsä Groupin Viestissä 4/2020.