Values guide Metsä Group's operationsRuskea puru kuusen juurella ja puun kuoren irtoaminen kertovat, että kirjanpainajat ovat iskeytyneet puuhun. Kuvat: Luke 
 

Mittavaan kirjanpainajatuhoon pitäisi varautua

Luonnonvarakeskuksen tutkija, maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Tiina Ylioja sanoo, että metsäsektorin tulisi laatia toimintasuunnitelma vakavan kirjanpainajatuhon varalle. Kirjanpainajat ovat Keski-Euroopassa ja Ruotsissa aiheuttaneet mittavia metsätuhoja, ja ilmastonmuutoksen myötä tuhoriski on kohonnut myös Suomessa.

”Ruotsin veroiset ongelmat voivat tulevaisuudessa kohdata meitäkin. On hyvä miettiä jo etukäteen, miten tuhopuut vastaavassa tilanteessa saadaan korjattua ja prosessoitua”, Ylioja sanoo. Ruotsissa kirjanpainajat tappoivat vuosina 2018 ja 2019 lähes 11 miljoonaa kuutiometriä metsää. Se on yhtä paljon kuin vuosina 1950–2017 yhteensä.

Suomessa tuhoriski ei ole merkittävästi kohonnut. Vaikka kesä 2018 oli kuuma ja kuiva, ja kirjanpainaja ehti tehdä sen aikana kaksi sukupolvea, seuraavan kevään olosuhteet eivät olleet parveilulle yhtä otolliset, joten populaatio hajaantui. Ja vaikka talvi 2019 oli lauha ja roudaton, laajoilta myrskytuhoilta vältyttiin, eikä metsissä tällä hetkellä pitäisi olla laajalti tuoretta, kuorellista myrskytuhopuuta kuoriaisten ravinnoksi.

Tämänhetkisessä tilanteessa on tuuriakin mukana. Jos sääolot olisivat olleet toisenlaiset, tilanne voisi olla vakavampi.

Laki ennaltaehkäisee tuhoja

Suomessa laki metsätuhojen torjumisesta velvoittaa metsänomistajaa korjaamaan tuoreen ja kuorellisen havupuutavaran metsästä määräaikaan mennessä. Myös myrskyn kaatamat puut pitää korjata pois metsästä, jos niitä on yli 10 kuutiometriä hehtaarilla.

Laki metsätuhojen torjunnasta edellyttää, että kuorellinen kuusipuutavara on Etelä-Suomen A-alueella kuljetettava pois välivarastosta 15.7. mennessä, Keski-Suomen B-alueella 24.7. mennessä ja Pohjois-Suomen C-alueella 15.8. mennessä. Luonnonvarakeskuksen tekemässä selvityksessä saatiin viitteitä siitä, että ilmastonmuutoksen myötä Keski-Suomen B-alueen takaraja on liian myöhäinen. Asiaa tutkitaan lisää.

Laki ennaltaehkäisee tuhoja, joten sen määräyksiin on syytä suhtautua vakavasti. Velvoitteiden laiminlyönti voi pahimmillaan johtaa korvausvelvollisuuteen.  ”Korvausvastuuseen voi joutua, jos pystytään osoittamaan, että kirjanpainaja levisi juuri tietystä metsästä”, Ylioja sanoo.

Ilmastonmuutos kohentaa elinoloja

Ilmastonmuutos muuttaa Suomessa vallitsevia sääoloja kirjanpainajalle suopeammiksi. Kuivat ja kuumat kesät puolestaan stressaavat puita, ja roudattomat talvet altistavat etenkin pintajuurisia kuusia myrskytuhoille.

Pidemmällä tähtäimellä myös lajistot kytkeytyvät toisiinsa. Jo nyt tutkijat ovat havainneet viitteitä siitä, että havupuita tuhoavan havununnan levinneisyysalue on kasvanut. Havununna syö kuusen neulasia, mikä myös osaltaan heikentää puiden elinvoimaa.

Ilmastonmuutos saattaa toki kohentaa myös kirjanpainajan luontaisten vihollisten elinoloja. Eräs kirjanpainajan luontaisista vihollisista on muurahaiskuoriainen, joka elää pystyyn kuivuneissa kuusissa. Yksittäiset pystyyn kuivuneet kuuset kannattaakin Yliojan mukaan jättää metsään.

Ylioja ei kuitenkaan kehota tuudittautumaan siihen, että kirjanpainajan torjunnan voisi jättää vain lajin luontaisten vihollisten huoleksi. ”Tutkimuksella ei voida osoittaa, että luontaiset viholliset säätelevät tehokkaasti kantaa, vaan epidemia päättyy, kun ravinto loppuu.”

Latvan kunto on elinvoiman mittari

Viime vuosina Suomessa metsiä on uudistettu pääosin kuuselle. Ylioja muistuttaa, että kirjanpainajariskin vuoksi kuusta ei pitäisi istuttaa liian karuille maille. ”Sekametsä sen sijaan saattaa suojata kuusta kirjanpainajilta. Sekametsässä kuusten välinen etäisyys on pidempi kuin puhtaassa kuusimetsässä, joten kirjanpainajan on vaikeampi löytää kohdettaan.”

Kesäkuun alku on paras aika kirjanpainajatuhon tunnistamiseen. Ylioja kehottaa tutkimaan kuusten tyviosia ja etsimään pieniä, pyöreitä reikiä ja kahvinruskeaa purua. ”Alttiita paikkoja ovat esimerkiksi paahteiset, uudistusalan viereen rajoittuvat metsän reunat, joissa puut kärsivät valostressistä.”

Myös iäkkäät, jo hieman ränsistyneet kuusikot ovat riskikohteita, joten niiden uudistamista kannattaa harkita vakavasti. ”Kuusten latvusten kunto on hyvä mittari. Jos latvakasvu on hyvä ja neulasisto yleisesti tuuhea, metsällä ei ole hätää”, Ylioja sanoo.

 

Osallistu tutkimukseen! Luonnonvarakeskus kerää tietoa kirjanpainajatuhoista ja muista metsätuhoista tutkimustarkoituksiin lomakkeella, johon pääset klikkaamalla tästä.

 

Alkuperäinen juttu on julkaistu Metsä Groupin Viestissä 2/2020.