Values guide Metsä Group's operations 
 

Ripeä uudistustyö palkitsee kasvulla ja hiilinielulla

Istutuskausi on paraikaa kiihkeimmillään Etelä- ja KeskiSuomessa. Metsä Group toimittaa tänä vuonna noin 35 miljoonaa tainta metsänomistajille. Metsänomistajat istuttavat niistä lähes puolet ja Metsä Groupin sopimusyrittäjät loput.

Siementen kylvö tai taimien istutus kannattaa tehdä mahdollisimman nopeasti uudistushakkuun jälkeen. Mitä nopeammin uuden metsän perustaa kaadetun tilalle, sitä vähemmän jää heinille ja vadelmille aikaa vallata hakkuuala ja sitä lyhyemmäksi jää vähäpuustoinen, tuottamaton vaihe.

Ripeästä uudistamisesta hyötyy paitsi metsänomistaja, myös ilmasto. Puuston kyky sitoa hiilidioksidia pois ilmakehästä eli toimia hiilinieluna on suoraan kytköksissä puiden tilavuuden kasvuun. ”Tästä syystä alamme osana ekologisen kestävyyden ohjelmaamme seurata sitä, kuinka nopeasti uudistushakkuun jälkeen perustetaan uusi metsä”, kertoo metsänhoitopäällikkö Teppo Oijala.

Maanmuokkaus parantaa kasvua

Keskeistä onnistuneessa metsänuudistamisessa on hyvin tehty, kasvupaikalle sopiva maanmuokkaus. Se vähentää maan tiivistymistä, kohottaa maan lämpötilaa, lisää kasveille käyttökelpoisten ravinteiden saantia ja vähentää pintakasvillisuuden kilpailua sekä siemen- ja taimituhoja. Tukkimiehentäituhojen torjunnassa hyvällä muokkausjäljellä on tärkeä merkitys.

”Nämä tekijät saavat taimet säilymään elossa ja kasvamaan paremmin kuin muokkaamattomalla maalla”, Oijala sanoo. Positiiviset vaikutukset metsien kasvuun näkyvät vuosikymmeniä.

Metsä Group suosii maanmuokkauksessa kääntömätästystä, jossa maata rikotaan vain taimen istutuskohdassa, eikä maahan tehdä syviä kuoppia. Näin saadaan sekä lämmin istutuspaikka taimelle että vähennetään ravinteiden huuhtoutumista.

Kuusi valtaa liikaa alaa

Metsäkeskuksen mukaan eteläinen Suomi kuusettuu nopeasti, koska metsänviljelyssä käytetään liian yksipuolisesti kuusentaimia. Etelä-Suomen metsien uudistusalasta viljellään enimmillään jopa viisi kuudesosaa kuuselle. Syyt kuusen käyttöön ovat loogisia: sen viljelyketju on toimiva ja tuottava ja metsänomistajat haluavat ennaltaehkäistä hirvituhoja.

Kuusen suosimiseen liittyy kuitenkin riskejä, koska se kestää kotimaisista puulajeista huonoimmin ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia ennustettuja muutoksia. Ilmaston lämmetessä kuusenjuurikääpä lisääntyy. Kuusi on lisäksi herkkä tuulituhoille, kuivuudelle ja monille tuhohyönteisille. Kuuset myös happamoittavat maa perää ja kuusen suosiminen yksipuolistaa metsälajistoa.

Kuusen viljely liian kuivalle ja vähäravinteiselle kasvupaikalle vähentää ainespuun tuotosta kolmasosan ja erityisesti tukkiosuus vähenee. Tämä näkyy metsänomistajan kukkarossa.

Sekametsä on ratkaisu

Metsä Group lanseerasi viime syksynä kuusen ja männyn sekaviljelyn, joka vastaa juuri näihin haasteisiin. ”Menetelmä soveltuu parhaiten tuoreille kankaille, joilla sekä kuusi että mänty kasvavat hyvin. Se auttaa myös täystiheän metsän aikaansaamisessa hirvien vaivaamilla kuivahkoilla kankailla, joita ei uskalla uudistaa pelkälle männylle. Näissä kohteissa kuusia poistetaan vähitellen harvennuksissa ja jäljelle jätetään mahdollisimman paljon hyvin kasvavia mäntyjä”, Oijala sanoo.

Sekametsät lisäävät myös luonnon monimuotoisuutta, ja ne kestävät tauteja ja sääilmiöiden aiheuttamia rasituksia paremmin kuin yhden puulajin metsiköt.



Juttu on julkaistu Metsä Groupin Viestissä 2/2020.