Values guide Metsä Group's operations 
 

Sekametsillä kasvua, monimuotoisuutta ja tuhonkestävyyttä

Luonnonvarakeskus (Luke) tuottaa uutta tutkimustietoa sekametsien kasvusta. Tietotarpeen taustalla ovat paitsi muuttuneet metsänuudistamismenetelmät, myös vastaaminen muuttuvan ilmaston haasteisiin.

Huhtikuussa alkanut maa- ja metsätalousministeriön rahoittama Sekametsien kasvatusmallit -hanke (SEKAVA) on vetäjälleen, Luken erikoistutkija Saija Huuskoselle mieluisa tutkimushaaste, sillä siinä tuotetaan tietoa paitsi päätöksenteon ja metsänhoidon ohjeistusten tueksi, myös suoraan käytäntöön sovellettavaksi.

”Metsänuudistamismenetelmät ovat viime vuosikymmenten saatossa kehittyneet niin maanmuokkauksen kuin taimimateriaalin suhteen, mikä on nopeuttanut taimien kasvuunlähtöä”, Huuskonen kertoo.

”Nykykäytännöillä kuusentaimet eivät jää juromaan, joten ne pärjäävät männyn kasvutahdissa. Näin ollen on tullut aika päivittää tietämystämme sekametsien kasvatuksesta.”

"Sekametsien suosiminen edistää metsien elinvoimaisuutta, monimuotoisuutta ja tuhonkestävyyttä muuttuvissa olosuhteissa", Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Saija Huuskonen kertoo.

Koealoja ja sekametsien kehityksen seurantaa

Metsä Groupin hoidossa olevissa Finsilvan metsissä on 1990-luvulta saakka käytetty vähäisessä määrin kuusen ja männyn sekaviljelyä.

”Sekametsien kasvatusta tässä muodossa ei ollut tutkittu, joten tilasimme Lukelta jo vuosi sitten selvityksen sekaviljelykohteiden puuston kasvusta ja laadusta. Lupaavien tulosten seurauksena aloitimme menetelmän markkinoinnin metsänomistajille”, Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Teppo Oijala kertoo.

”Mittaamme SEKAVA-hankkeessa Finsilvan ja muiden toimijoiden maille jo aikaisemmin perustettuja sekaviljelykohteita, mutta perustamme myös uusia kestokokeita, joiden kehitystä tullaan seuraamaan
vuosikymmeniä”, Huuskonen kertoo. ”Kesäkuussa perustimme ensimmäiset männyn ja kuusen sekä kuusen ja koivun sekaviljelykokeet. Lisää kokeita perustetaan ensi keväänä ja myös männyn ja koivun  sekaviljelyllä.”

Sekametsänä koko kiertoajan

”Onhan Suomessa sekametsiä ollut aina ja esimerkiksi taimikonhoidossa on jätetty rauduskoivuja täydentämään havupuutaimikoita, mutta nyt puhutaan kokonaisvaltaisemmasta lähestymistavan muutoksesta. Sopivilla kohteilla metsiä pyritään kasvattamaan selkeästi sekapuustoisina läpi koko kiertoajan sen sijaan, että metsänhoitotoimenpiteet toteutettaisiin valtapuulajin kasvatukseen keskittyen”, Oijala sanoo.

Myös Huuskonen kannustaa metsänomistajia pohtimaan, voisiko joitakin kohteita ajatella lähtökohtaisesti sekapuustoisina kasvatettaviksi koko kiertoajan. ”Vielä varhaisperkauksen jälkeen eri puulajeja jää hyvin, joten sekapuuston kasvatuksen kannalta kriittisimpiä työvaiheita ovat taimikonhoito ja ensiharvennus.” Hänen mukaansa suurin potentiaali sekametsien kasvattamiselle on Etelä- ja Keski-Suomessa.

Molemmat tunnistavat sekametsien kasvatuksen edistämisessä ohjeistuksen ja koulutuksen
tarpeen.

”Metsä Groupilta on tulossa sekametsäkohteiden käsittelyyn päivitetty ohjeistus ja koulutusta sekä raivaussahayrittäjille että hakkuukoneen kuljettajille. Heidän käsissään pitkälti on, millainen metsä
työvaiheen jälkeen jää kasvamaan”, Oijala sanoo.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Karri Uotila (vas.) sekä Metsä Groupin operaatioesimies Antti Rantala, metsänhoitopäällikkö Teppo Ojala ja metsänhoidon asiantuntija Tiina Laine yrittäjämetsuri Reijo Leppäsen työmaalla.

Kestävyyttä tuhonaiheuttajia vastaan

Metsänkasvatuksen on vastattava monenlaisiin ilmastohaasteisiin. SEKAVA-hanke toteuttaa osaltaan kansallista metsästrategiaa ja hallitusohjelman maankäyttösektorin ilmastotavoitteita.

”Ilmaston muuttuessa korostuu se, että metsien täytyy olla elinvoimaisia, monimuotoisia ja kestäviä tuhoja vastaan kyetäkseen puuntuotantoon ja toimimaan tehokkaina hiilinieluina ja -varastoina”, Huuskonen sanoo. ”Metsien kasvatus sekapuustoisina tarjoaa tähän ratkaisuja.”

Oijala muistuttaa, että oikea kasvupaikka on kasvatettavalle puustolle tärkeää. ”Sekametsien kasvatukseen soveltuvat parhaiten tuoreet kankaat sekä rehevämmät metsät, joissa kaikki pääpuulajimme menestyvät hyvin. Kuivahkoilla kankailla ja karummilla kohteilla mänty kasvaa parhaiten, mutta sielläkin sekapuustoisuudella voidaan vähentää hirvituhojen riskiä.”

”Vaikka mäntytaimikot ovat alttiita hirvituhoille, on puhdas kuusikko hankalin lähes kaikkien muiden  tuhojen näkökulmasta, kuten kuivuus, tuuli-, lumi- ja hyönteistuhot. Myös juurikääpätuhoja voidaan vähentää suosimalla sekametsiä”, Oijala sanoo.

Juttu on julkaistu Metsä Groupin Viestissä 3/2020.