Values guide Metsä Group's operationsSuomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Kari-Matti Vuori oli mukana, kun Savitaipaleen Kapakojan kosteikon purkuojaan asennettiin yksinkertaisia rankanippuja loppuvuodesta 2018.
 

Uppopuu toimii myös biopuhdistamona

Suomen ympäristökeskuksen vetämässä PuuMaVesi-hankkeessa on saatu lupaavia tuloksia uppopuiden tehosta metsäojien kautta tulevien valumavesien puhdistuksessa. Hankkeessa on yhteistyökumppanina myös Metsä Group.
 
Moni meistä luulee, että erämaajärvien, lampien ja saarten rantavesissä majailevat uppopuut vain lisäävät kyseisen vesistön ravinnekuormaa. Keski-Suomesta ja Etelä-Karjalasta kuuluu nyt kuitenkin kummia: Suomen ympäristökeskuksen tutkimushankkeessa on alkanut kertyä entistä enemmän faktaa siitä, että veden alle jäävät puut toimivat varsin tehokkaina ravinnesieppareina.

Veden alle painettu puu hidastaa veden virtausta ja patoaa tulvavesien mukana vesistöön päätyvää ravinneryöppyä. Lisäksi se saa varsin nopeasti pinnalleen bakteeri-, levä- ja sienirihmastoa, joka samalla vetää puoleensa muuta eliökantaa. Nämä pieneliöt puolestaan päätyvät ravintoketjussa eteenpäin sammakoiden, hyönteisten ja kalojen ruokana. Näin myös veteen liuenneiden ravinteiden määrä vähenee.

Suomen ympäristökeskuksen johtavan tutkijan Kari-Matti Vuoren mukaan koealueilla saadut tulokset ovat olleet todella lupaavia. Esimerkiksi tuoreella Karstulan ojitusalueella kirjattiin viime syksyn tulvasateiden jälkeen peräti 77 prosentin pudotus kiintoaineen määrässä.

”Kiintoaines väheni runsaat 60 prosenttia niin kuusirankanipuissa kuin männyistä tehdyissä rakenteissa. Myös fosforin määrä putosi yli puoleen ja kokonaistypenkin 15–20 prosenttia. Vesiensuojelullisesti tärkeintä oli selkeä pudotus liukoisen fosfaattifosforin ja liukoisen hiilen määrissä”, Vuori listaa.

Kustannustehokas vaihtoehto

Tutkijoita kiinnosti myös se, syökö tuore puu pienestä vesitilasta hapen ja happamoittaa veden, kuten aiemmassa saavikokeessa oli käynyt.

”Metsäojista lähtevä vesikin oli päinvastoin hapekasta, ja myös sen pH oli normaali. Edes tuore mäntypuuaines ei heikentänyt veden laatua”, Vuori iloitsee.

Ensimmäisten tulosten perusteella onkin kuulemma jo nähtävissä, että luonnon oma puhdistusmenetelmä toimii varsin tehokkaasti. Samalla se monimuotoistaa vesiluontoa ja kasvattaa metsäekosysteemin eväsreppua.

Seurantaa jatketaan tänä vuonna. Aiheesta työstetään myös kolme pro gradu-tutkielmaa: yksi vedenlaadusta, yksi päällyskasvustosta ja yksi pohjaeläimistöstä.

”Uppopuiden lisääminen laskeutusaltaisiin ja uomiin on kustannustehokas ja helppo ratkaisu. Materiaalitkin löytyvät paikan päältä, joten tätä on helppo hyödyntää ojitusten, hakkuiden ja vesistökunnostusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Leutojen ja märkien talvien seurauksena ravinteiden patoamisen tarve vain kasvaa”, Vuori toteaa.


Alkuperäinen juttu on julkaistu Metsä Groupin Viestissä 1/2020.